Viikonloppukatsaus osa 2: Avengers 2 & Myeongdong!

(Kirjoitukseni kulkevat tällä hetkellä hieman jälkijunassa, mutta älkää huoliko, otan sen kyllä kiinni vielä tämän viikon aikana.)
 
Olin erittäin innoissani kun kuulin että uutta Avengers 2 elokuvaa kuvataan Seoulissa seuraavan kahden viikon ajan. Olen aina ollut suuri elokuvien fani ja haaveenani on ollut nähdä suuren elokuvan kuvaukset. Avengers 2 tulee todenäköisesti jälleen olemaan yksi ensivuoden tuottavimmista elokuvista, joten on mielenkiintoista nähdä kuinka suuren budjetin elokuvaa kuvataan. Ensimmäinen kuvauspäivä oli Mapo sillalla. Ajattelin että silta on varmasti paras paikka nähdä kuvauksia, koska kuvittelisi että kadulla kuvaamisen aikoihin kaikki lähikadutkin on suljettu liikenteeltä ja tämä rajoittaisi näkyvyyttä huomattavasti. 

Lähdin sunnuntaina liikkeelle vasta kahdentoista aikoihin.  Mapon sillalle ei ole matkaa kuin vajaa kaksi kilometriä, mutta liikennevalojen ja kaartuvien pikkukujien takia matkaan meni melkein tunti. Mapo sillalle oli huonot näkymät melkein joka paikasta. Sillan viereen ei päässyt, koska ilmeisesti sillalle ei kulje ollenkaan kävelyteitä. Silta ja sillalle vievät tiet olivat myös sen verran korkealla, että näkyvyyttä ei ollut monista paikoista lainkaan. Hetken harhailtuani löysin kuitenkin kohtuullisen hyvän paikan siitä ainoasta kohdasta, josta sillalle näkyi. Paikalla oli olemattoman vähän ihmisiä. En ymmärrä missä kaikki olivat (ehkä he olivat löytäneet paremman paikan katsella tai sitten heitä ei vain kiinnosta mitä sillalla tapahtuu). Paikalle päästyäni kuvauksissa oli tauko ja kesti melkein tunnin ennen kuin kuvaukset jatkuivat. 

Kulutin aikaani juttelemalla viereeni tulleelle korealaiselle jätkälle nimeltä Dok, joka oli myös päätellyt tämän paikan olevan paras katselupaikka. Dok oli Seoulissa vierailemassa veljensä luona ja oli ajatellut pistäytyä kuvauspaikalla ennen kotiin paluutaan. Odottelu aika kului kohtuullisen leppoisasti kun oli joku seurana. Kun kuvaukset lopulta jatkuivat, näin kuinka Captain America seisoi liikkuvan rekan päällä ja roikkui pudottuaan rekan perässä. Sain myös huomata, että vaikka kyseessä on toimintaelokuva, kuvaukset eivät edenneet erityisen rivakasti. Katselin kuvauksia tunnin ja jokaisen oton välillä kesti noin viisitoista minuuttia, että kaikki on saatu paikoilleen ja voidaan kuvata uudestaan. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta kokoajan ja katselupaikkamme oli niin kuuma, että en jaksanut katsella kuvauksia kuin muutaman oton verran. Dok lähti kanssani yhtä matkaa. Minä suuntasin Myeongdongin turistien suosimalle ostoskadulle ja Dok lähti kotiinsa (joka sijaitsi jossain rannikolla, mutta sinne pääsee kuitenkin Seoulin metrolla).

Lisää kukkivia puita!

Olin ihan yli väsyny kaiken auringon takia, mutta ajattelin silti mennä hetkeksi kävelemään Myeongdongiin. Myeongdong on täynnä turisteille suunnattuja kauppoja ja jos Hongdaessa oli paljon tavaraa, niin kaiken krääsän löytää kyllä Myeongdongin kadulta. Olin jo muutaman päivän ihmetellyt missä ihmeessä myydään kaikkea kpop tavaraa. Vastaus löytyi jo heti Myeongdongin ensimmäisen kadunpätkän aikana. Kaupan pursuilivat kyniä, vihkoja, koruja, rasioita, vaatteita ja pientä tilpehööriä jotka olivat täynnä suosikki bändieni ja näyttelijöideni kuvia. Olin niin väsynyt että ajatus ruuasta harhautti minua sen verran että en vienyt koko kauppaa mukanani. Pahinta oli kun satuin vahingossa kävelemään Nature Republic meikkikauppaan jonka yläkerrasta löytyi myös levykauppa.

Tänään opin : Älä missään tapauksessa mene väsyneenä ja nälkäisenä lähellekään levykauppaa tai Nature republic meikkipuotia!

Nature Republicin mainoskasvo on tällä hetkellä suosikkibändini EXO. Mikä tarkoittaa että kauppa oli vuorattu lattiasta kattoon EXO:n poikien kuvilla, kaupassa soi Exo ja jokaisen paketin kyljessä oli Exo. Kaupassa oli myös todella monia EXO pahvistadeja, jonka kanssa saatoin ottaa muutaman valokuvan (todiste alapuolella). Ja kun viimein pääsin kolmannessa kerroksessa olevaan levykauppaan asti, olin jo niin itku kurkussa, että en tiennyt miten päin olisin ollut. Levykaupan seinät olivat täynnä julisteita ja kaupasta löytyi kaikki levyt mitä olen halunnut itselleni. 

 

Vasta Myeongdongin levykaupassa sisäistin sen että olen todella koreassa. Olen haaveillut tästä matkasta jo monta vuotta, joten nyt kun se vihdoin saapui, se tuntuu todella epätodelliselta. Nyt olen täällä ja saan imeä itseeni kaiken sen mitä olen joutunut katselemaan tietokoneen välityksellä jo muutaman vuoden. Tämä ajatus iski minuun todellisesti vasta kun ympärilläni oli pelkkiä kpop tähtien kuvia ja levyjä. Tämän seurauksena saatoin hieman herkistyä (syytän siitä kyllä hieman myös väsymystä ja nälkää) ja minun oli pakko lähteä kaupasta. Kadulle päästyäni tunteellinen kuohunta tasaantui hyvin nopeasti ja olin taas korealaisten silmissä se idioottimaisesti hymyilevä kamera kädessä kulkeva länsimaalainen tyttö :D

Kotimatkalla ostin metroasemalta pari Kimbab rullaa ja menin kämpälle valmistautumaan henkisesti maanantaina alkavaan kielikurssiin.