sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Viikonloppukatsaus osa1!



Perjantaina aloitin päiväni selvittämällä mistä ihmeestä saan kuuman veden päälle. Yritin torstaina käydä suihkussa, mutta se jäi aivan pikasuihkuksi. Minä kun jälleen oletin, että tottakai hanasta tulee myös kuumaa vettä, ilman ihmeempiä säätämisiä… olin väärässä. Hetken pientä seinässä olevaa lämmityslaitetta tutkailtuani ja Google Translateria käyttäen sain kytkettyä vedenlämmittimen päälle. Pitää yrittää muistaa laittaa lämmitys päälle aina aamulla heti kun herää. 

Torstaina oli tuskaisen kuuma, joten päätin että lähden liikkeelle t-paidalla ja nahkatakilla. Päivän aikana kuitenkin huomasin että jopa nahkatakki oli liikaa. Täällä on kuuma! Ilman kosteus huitelee 50% ja lämpötila on siinä +20C tienoilla.

Päätin että Seoulin tutkiminen kannattaa varmaankin aloittaa historiallisesta keskustasta. Kävelin kauniissa aurinkoisessa säässä parinsadan metrin päässä olevalle metroasemalle. Metrolipun osto oli kohtuullisen helppoa vaikka ensin hieman takertelinkin koneen kanssa. Tiesin jo valmiiksi että T-money card on varmasti parempi vaihtoehto kuin että ostaisi joka matkalle uuden lipun. T-Money cardille voi ladata saldoa helposti lisää ja se käy myös busseissa.

Menin metrolla City Hallin pysäkille ja lähdin siitä kävelemään kohti Gyeongbokgung palatsia. Matkalla palatsille kuljin Amiraali Yi Sun-Sinin ja kuningas Sejongin patsaiden ohi. Yi Sun-Sin oli voitokas ja arvostettu laivaston amiraali, jota pidetään koreassa edelleen suuressa arvossa. Kuningas Sejong muistetaan erityisesti korealaisen kirjoitusjärjestelmän (Hangeul) luojana. Koreassa käytettiin ennen Hangeuleita kiinalaisia kirjoitusmerkkejä, jotka olivat kuninkaan mielestä liian vaikeita oppia. Tämän vuoksi kuningas loi korean oman ja paljon yksinkertaisemman kirjoitusjärjestelmän Hangeulin. Näin koreankielen opiskelijana olen hänelle erittäin kiitollinen. Olen opiskellut myös kiinaa ja kiinalaisten merkkien opettelu on todella haastavaa, koska jokaiselle sanalle on oma merkkinsä. Koreassa käytetään korealaisia aakkosia eli jos osaat aakkoset voit lukea koreaa. Tämän vuoksi esimerkiksi minä osaan lukea koreaa, kun taas kiinalaisista merkeistä tunnistan ehkä kymmenen kappaletta ja kielen lukemisen oppiminen kuulostaa minulle täysin mahdottomalta.

Saavuin Gyengbokgung palatsille juuri sopivasti vahdinvaihtoseremoniaan. Ihailen todella historiallisen korean upeaa värin käyttöä. Kuninkaalliset vartijat ja sotilaat on puettu todella kirkkaisiin väreihin ja kankaat eivät myös varmasti olleet mitään halpaa tavaraa. On hienoa nähdä että värejä on todella uskallettu käyttää. En mennyt itse palatsiin sisälle, koska olin kokonaan unohtanut syödä aamulla. Tiesin että jos menen vielä moneksi tunniksi kävelemään auringon täytteisiin palatsiin, oloni olisi kierroksen loppuvaiheessa jo aika kamala. Satuin länsimaalaisen ruuan täyttämälle kadulle ja päädyin lopulta syömään voileivän pienessä kahvilassa. Ystäväni Amanda olisi varmasi niin onnessaan Seoulissa. Joka paikassa myydään erilaisia smoothie mehuja. Tiskien takana on kuppeja jotka ovat täynnä erilaisia marjoja ja hedelmiä. Kun olet valinnut minkä haluat, hedelmät sekoitetaan mehuksi. Seoul on täynnä kahviloita, joten ei ole lainkaan ihme, että lähes jokaisella vastaantulijalla on take away kahvi/tee/mehu kädessä. Myös minä olen näiden muutaman päivän aikana oppinut tämän tavan.


 Maassa maan tavalla! Mansikka smoothie ja ei ole meinaan mitään lisäaine moskaa! Oli vaan sen verran kylmää että brain freeze pääsi valloilleen muutamaan otteeseen :D

Keskusta täyttyi suurimmaksi osaksi turisteista, pukumiehistä ja televisiokanavien uutiskameroista. Puistossa istuessani huomasin yhden televisio kameran osoittavan suoraan minuun. Onneksi he eivät vielä näyttäneet nauhoittavan mitään ja pääsin livistämään paikalta ennen kuin lähetys alkoi. Kotimatkalla nappasin vielä mukaani Kimbabrullan (kasviksilla täytetty merilevä riisirulla), jonka vetelin sitten iltapalaksi. 

HONGDAE


Lauantai oli varattu Hongdaen tutkimiselle. Hongdae on Seoulin indie musiikin ja taiteiden aluetta. Hongdaesta löytyy paljon pieniä vaate- ja tavarapuoteja. Hongdae on suosittua aluetta, mutta koska en ole shoppailija ihminen en uskonut sen iskevän minuun. Hongdaessa on myös yksi Seoulin merkittävimmistä baarialueista. Siellä voi myös nähdä paljon katusoittajia ja esityksiä. Hongdae on kävelymatkan päässä kämpältäni, joten sinne on helppo lähteä koska vain. Kävelin ensimmäisenä katsomaan suosikki korea-blogini Eat your Kimchin studiota. Studio oli yllättävän iso ja helppo löytää. Simonia ja Martinaa ei näkynyt missään, joten jatkoin valokuvan ottamisen jälkeen matkaani. 

 Eatyourkimchi.com on blogi jonka avulla sain varmasti eniten tietoa korealaisesta kulttuurista, tavoista ja Seoulin vierailun arvoisista paikoista. Jos haluat tietää enemmän korealaisesta kulttuurista niin kannattaa kurkata heidän bloginsa TR;DR osioon. Seillä on paljon hyviä videoita mielenkiintoisista asioista.

Kävelin Hongdaen baari kadulla, mutta taisin kääntyä jossain vaiheessa väärään suuntaan koska päädyin hieman sivuun reitiltä. Ympärilläni oli pian pelkkiä asuin rakennuksia, mutta onneksi löysin ison pääkadun kohtuullisen pienen harhailun jälkeen. Harhailu oli toisaalta hyväksi koska löysin monta kaunista katua, joka oli täynnä kukkaan puhjenneita puita. Puut eivät ole vielä täydessä kukoistuksessaan, mutta ne näyttävät jo todella näteiltä.



Vasta takaisin tullessani löysin Hangdaen keskeisimmät kadut ja paikan missä kaikki muutkin ihmiset tuntuivat olevan. Hongdae on täynnä pieniä kahviloita, ruokapaikkoja ja puoteja. Kpop soi liikkeissä niin kovaa että koko katu kaikui. Vaikka en ole shoppiluihminen huomasin pian kiertäväni kaikki pikkukaupat ja yritin hillitä itseäni ostamasta kaikkea ylisuloista tavaraa mitä käsiini sain. Annoin itselleni luvan ostaa kaksi hiuspantaa. Toisessa on kissan korvat ja toisessa joku ihmeellinen sykkyrä. En tiedä kehtaanko ikinä käyttää niitä sitten kun palaan suomeen, mutta täällä aion kyllä käyttää niitä! Meinasin saada söpöys yliannostuksen, koska kaikki kaupat oli täynnä niin söpöjä tavaroita. Harmi että oma puhelimeni Samsung galaxy S3 mini on ilmeisesti niin vanha juttu että siihen ei löydy mitään ällösöpöjä suojia! Kaikkiin uudempiin versioihin niitä kyllä näytti olevan. 

Kuten sanoin aikaisemmin Hongdae on myös katutaiteen kehto, joten kaduilla oli todella paljon upeita graffititöitä ja maalauksia. Niihin on todella panostettu ja niitä myös kunnioitetaan niin, ettei kukaan mene tahallaan sotkemaan selvästi hienoa työtä. Julkisuudenhenkilöt ja korealaisten sarjojen hahmot näyttävät olevan suosittu aihe.



Hongdae oli aivan ihana paikka ja tulen varmasti viettämään siellä paljon ajastani. Porukkaa oli paljon, musiikki soi ja tunnelma oli mahtava. Uskon että Hongdaesta löytyy aina jotain uutta ja mielenkiintoista nähtävää

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Ensimmäinen (uninen) päiväni Koreassa!



Koreassa ollaan! Eilen olin niin yli väsynyt että en kyennyt tuottamaan mitään tekstiä, joten päätin jättää kirjoitukset tälle päivälle.

Lentoni lähti Hensingistä puoli kuudelta keskiviikkoillalta. Kone oli lähes täynnä ja toiveeni leveästi olemisesta saivat nopeasti lättyynsä. Kiinaan lentäessäni vieressäni oleva paikka oli vapaana joten sain leveillä ihan rauhassa koko matkan. Tällä kertaa ei käynyt ihan niin hyvä tuuri. Viereeni tullut poika nukkui lähes koko lennon ja olin hänelle vähän katkera, koska itse en saanut unta millään. Kattelin siis aikani kuluksi Runner runner leffan (joka oli todella tylsä). Sen jälkeen katselin uuden Hobitti leffan ja muutaman jakson Big Bang Theorya. Lento kesti noin kahdeksan ja puoli tuntia, siitä yötä oli noin viisi tuntia. Koreaan laskeutuessa kelloja siirrettiin seitsemän tuntia eteenpäin ja yhtäkkiä olikin jo aamu. Sisäinen kelloni ei selvästikään ymmärtänyt tätä siirtoa ja sen seurauksena koko päivä oli kuin suurta krapulaa. 

Lentokentällä sai kulkea kohtuullisen pitkän matkan, ennen kuin pääsi hakemaan laukkunsa. Piti mennä lentokentän sisäisellä metrolla ja kävellä pitkät matkat ennen kun päätyi edes passintarkastukseen. Valitsin vielä kaikista hitaimman passintarkastus jonon ja tämän vuoksi jouduin jonottamaan puolet pidempään kuin muut. Passintarkastuksessa otettiin myös valokuva ja sormenjäljet.

Vastaan minua oli tullut Chelsea. Hän työskentelee Best Friend Language ja Culture Centerissa, jonka kautta järjestyi kämppä ja kielikurssi. Olin kyllä erittäin iloinen että Chelsea oli minua vastassa ja ohjasi minut turvallisesti kämpälle asti. En ole ihan varma millaisen hermoromahduksen perille pääsy olisi yksin vaatinut. Kämppäni sijaitsee Sinchonissa Seodaemungussa. Kämppä on todella pieni. Olin kyllä henkisesti jo varautunut siihen ja toisaalta en minä välttämättä isompaa tarvitsikaan. Vessa taas on yllättävän tilava. Ainoa huono puoli on että säilytystilaa on aivan olemattoman vähän. Vaikka minulla ei ole edes paljoa tavaraa, tuntuu silti että en tiedä mihin kaiken niistä laittaisin. Tämä kämppä tulee todennäköisesti näyttämään aivan kauhealta, varsinkin sitten kun pääsen yhtään enemmän levittäytymään. On myös mielenkiintoista, että koreassa ei harrasteta ollenkaan avaimia. Taloon ja kämppään mennään koodeilla. Ei siis tarvitse murehtia onko avain mukana vai ei. Nyt tarvitsee vain murehtia muistanko koodin vai en. En sitten tiedä kumpi on parempi ja kumpi loppujenlopuksi on turvallisempi. 

Chelsea vei minut myös käymään koululla joka on noin kahden sadan metrin päässä kämpästäni. Koulumatkaan ei ainakaan tarvitse varata hirveästi aikaa. Koulu oli todella viihtyisän näköinen ja odotan innolla maanantaina alkavaa kielikurssia. Chelsea sanoi että aloittajia on tässä kuussa niin paljon, että ryhmä jouduttiin jakamaan kahteen osaan. Mielenkiintoista nähdä millaista ja minkä maalaista porukkaa luokalleni tulee. Sain jo oppikirjat mukaan jotta voin selailla niitä kämpällä ollessani.

Chelsea jäi toimistolle jatkamaan töitään ja minä käväisin kämppäni viereisessä olevassa pikku ruokakaupassa ostamassa monta pulloa vettä ja vähän ramenia (nuudeleita). Kävin samassa kaupassa vielä uudestaan illalla. Kaupassa oli molemmilla kerroilla töissä sama Ahjumma (vanhempi naishenkilö) ja ilmeisesti hänen äitinsä. Olin maksamassa ostoksiani kun Ahjumma nappasi kädestäni kiinni puristeli sormiani yksi kerrallaan. Ymmärrän koreaa jonkun verran ja kuulin hänen sanovan äidillensä ”Katso kuinka somat kädet tällä tytöllä on ihan kuin lapsen kädet, Nomu Yeppo (todella nätti)”.  Hymyilin hänellä ja mietin mielessäni kuinka kovaa ystäväni (joka on myös laittanut merkille lapsekkaat käteni) olisi nauranut kuullessaan tuon. Käteni eivät ole mitenkään naisellisen somat vaan enemmänkin vauvamaisen pulleat. Esimerkiksi sormieni ollessa suorassa rystysieni kohdalle tulee pienet kuopat. Minusta oli todella huvittavaa että vasta tapaamani nainen huomasi ensimmäisenä vauvamaiset käteni. Olen varma että kaikki ystävänikään eivät ole kiinnittäneet käsiini niin paljoa huomiota, että tietäisivät niiden näyttävän lapsen käsiltä :D

Neljän aikaan päivällä olin jo niin yli väsynyt että oli pakko vain mennä nukkumaan. Ajattelin torkkua pari tuntia ja lähteä vielä kävelemään asunympäristööni. Heräsin vähän yli kuusi. Olin edelleen niiin väsynyt että en voinut kuvitellakaan nousevani ylös. Jatkoin siis uniani. Heräsin uudestaan kymmeneltä ja minusta tuntui edelleen aivan kun joku olisi ajanut tiejyrällä pääni yli (ei sillä että tietäisin mitä se tuntuu, mutta  kuitenkin). Valvoin pari tuntia ja menin taas takaisin nukkumaan. Tuli sitten nukuttua melkein koko päivä ja seuraava yökin. Olisikohan se aikaerorasitus selätetty heti ensimmäisenä päivänä. Toivotaan niin!

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Aluksi


Tervetuloa seuraamaan matkaani Etelä-Koreassa. Matkani tarkoituksena on mennä Etelä-Koreaan opiskelemaan koreankieltä, tutustumaan korealaiseen kulttuuriin ja nauttimaan erilaisesta elämänmenosta. Olen ollut koulun kautta vaihdossa kolme kertaa ja pidemmät ajat ulkomailla ovat olleet mahtavia piristysruiskeita elämässäni. Tällä kertaa olen valinnut kohteekseni Etelä-Korean ja ajattelin nyt hieman valottaa lähtöni taustoja teille jotka ette ehkä tunne minua (ja ehkä myös teille tutuille jotka vielä hämmentelevät maavalintaani).

Olen aina ollut kiinnostunut muista kulttuureista. Matkailu avartaa ja opettaa ihmiselle valtavasti ei vain itsestään vaan yleisestä maailman menosta. Muutamia kuukausia ulkomailla vietettyäni olen oppinut itsestäni valtavasti ja maailman katsomukseni on muuttunut aika tavalla.
On upeaa viettää kuukausia ulkomailla ja päästä viettämään niin sanottua arkielämää täysin erilaisessa ympäristössä kun mihin olen elämässäni tottunut. Muutaman kuukauden ulkomailla olon jälkeen on jälleen mukava palata kotiin ja arvostus omaa kotimaataan kohtaan kasvaa huimasti.

Miksi Korea?

Tämä kysymys esitetään minulle yleensä erittäin hämmentyneellä äänensävyllä ja kysymystä seuraa yleensä asiaan kuuluva pohjois-korea vitsi, joita olen kuullut varmasti enemmän kuin tarpeeksi. Aika harva suomalainen matkustaa Etelä-Koreaan ja moni ei tiedä valtiosta paljon mitään muuta kuin sen että Etelä- ja Pohjois-Korealla on kireät välit. Täytyy myöntää että ennen kun tutustuin korealaiseen kulttuuriin, olisin varmasti itsekin hämmennellyt jonkun palavaa halua lähteä Etelä-Koreaan.

Siitä pääsemmekin matkani pohjimmaiseen tarkoitukseen. Pääasiassa lähden koreaan oppiakseni korean kieltä, josta toivottavasti on hyötyä tulevaisuuden työelämässä. Toinen ja täysin henkilökohtainen syy on mennä koreaan oppimaan kieltä sen takia että ymmärrän korealaisten lempikappaleideni sanat, voisin katsella korealaisia televisio ohjelmia ilman tekstitystä ja tietenkin että voin kuunnella itse mitä lempi bändini tai artistini kertoo haastatteluissaan. Olisi ihanaa jos ei olisi niin riippuvainen englanninkielisistä tekstityksistä.
Jos joku ei siis osannut jo arvata, olen hillitön korealaisen viihdemaailman fani. Ystäväni ja perheeni tietävät tämän varmasti jo tuskallisenkin hyvin. Olen vajaa kolme vuotta seurannut korealaista viihdemaailmaa musiikin, televisio-ohjelmien ja elokuvien kautta. Kiinnostukseni koreaa kohtaan heräsi viihdemaailman kautta, mutta sitä seuratessani kasvoi myös kiinnostus korealaista kulttuuria ja historiaa kohtaan.  Toivon matkani sisältävän tasapainoisesti kaikkia näitä osa-alueita… ja ehkä muutaman ei niin arvokkaasti ilmaistun fanityttö kohtauksen :D