Näytetään tekstit, joissa on tunniste Unkari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Unkari. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 28. syyskuuta 2022

F1 Kisamatka Unkari Hungaroring 2022 OSA 2: Aika-ajot ja kisapäivä


 

Lauantai-aamuna kokoonnuimme hotelli Corinthia Hotellin edessä. Hyppäsimme siitä busseihin ja aloitimme matkan kohti Hungororingia. Hotelli sijaitsi noin kahdenkymmenen kilometrin päässä hotellilta, mutta matkaan kului liikenteen vuoksi silti puolitoista tuntia. Meidän bussikuskimme oli kyllä aivan loistava ja sai meidät kuskattua paikalle paljon nopeammin, kun kukaan oli olettanut. Kun ajoimme Hungororingin ohi mennäksemme parkkipaikalle näin, että faneja oli kertynyt paljon pääportista kulkevan tien varrelle ja parasta aikaa porukka parveili kameroiden kanssa upean Mercedeksen ympärillä. Saattoi siis päätellä, että autossa oli joku kuljettaja.

Bussista ulos päästyäni suuntasin kyseiselle tienpätkälle. En olettanut näkeväni ketään, mutta toisin kuitenkin kävi. Heti paikalle päästyäni kävelin autolle ketä ympäröi jälleen kahdenkymmenen ihmisen joukko. Kurkkasin ihmisten välistä ja näin Sergio Perezin istuvan autossa. Päätin ottaa hieman etäisyyttä fanilaumaan ja kävelin hieman lähemmäs sisääntuloportteja. Sisään tuloporteilla oli valtavasti väkeä odottamassa, mutta tien varressa ei lähes ketään. Otin siis yksikseni paikan tien varresta ja katselin ohi kulkevia autoja. Ensimmäinen faniryhmä oli autojen tulosuunnassa, joten näin heti mitä autoa kannattaisi katsoa tarkemmin. Kun seuraava auto pääsi faniryhmästä läpi, vilkutin auton suuntaan toivoen, että siellä olisi joku kuskeista. Sydämeni jätti lyönnin väliin, kun pelkääjän paikalta hymyilevä Pierre Gasly vilkutti autosta minulle takaisin. Gasly on yksi suosikkikuljettajistani. Gaslya seurasi upea Ferrari, jonka ratin takana istui Charles Leclerc. Hänellä oli kädet täynnä ajamista, joten häneltä en vilkutusta saanut. En voinut uskoa tuuriani. Näin eilen Carlos Sainzin hotellinsa edessä ja tänään kolme muuta, vaikkakin vain vilaukselta autojensa sisältä, mutta silti kohtuullisen läheltä. Odotin vielä pari minuuttia, mutta kun ketään muuta ei kuulunut. Suuntasin kohti sisääntuloportteja. 


Radalta kuului jo aikamoinen pörinä, kun F3 kuljettajat viilettivät radalla oman sprinttikilpailun tohinassa. Kuulimme lähtökiihdytyksen parkkipaikalta, mutta emme ehtineet nähdä sitä. Sisääntulon turvatarkastus oli tehokas ja sisään pääsi ilman turhia jonottamatta. Kisa-alue on laaja ja jos istumapaikkasi ei ole lähtösuoralla voi kävelymatka katsomoon olla aikamoinen. Alueelta löytyy valtava määrä erilaisia ruoka- ja juomakojuja. Myös F1 fanituotteita ja kuljettajien omaa fanitavaraa löytyy yllin kyllin. Virallinen fanitavara on aika kallista. Jos fanituotteiden virallisuus ei kiinnosta tai haluat vain esimerkiksi Ferrarin lippiksen ilman virallisia kuljettajamerkintöjä, kannattaa tuote ostaa alueen ulkopuolella olevista kojuista. Näissä myydään vanhojen kuskien fanituotteita ja epävirallista fanitavaraa. Esimerkiksi Kimi Räikkösen fanilippiksiä löytyi myynnistä alueen ulkopuolelta. Katsoin aluksi, että fanilippis maksaa 25€ ja olin jo aikeissa ostaa niitä kaikilta kuskeilta joista pidin. Tarkemman tutkinnan jälkeen tajusin, että hinta oli tietenkin 25 000 Florinttia eli vähän päälle 60€. Tämän seurauksena päätin vetää kotiin päin ja ostaa Valtteri Bottaksen Alfa Romeo Lippiksen.

 

Alueenta löytyy myös kuljettajien kuvatauluja, joiden kanssa on mahdollisuus ottaa valokuvia. Meidän paikkamme oli Podium katsomossa. Katsomo on pääsuoran alkupäässä. Katsomo on aivan uusi ja se on käytössä tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Meillä oli aivan loistavat paikat. Katsomomme oli sen verran korkealla, että näimme noin 1/3 osaa koko radan mitasta. Valtaosiin katsomoista näkyy vain pieni pätkä, joten suosittelen ehdottomasti hankkimaan paikan Podium katsomosta. Katsomosta näki television, varikon, ja neljä radan viimeistä mutkaa. Ainoa huono puoli oli, ettei katsomo ollut katettu. Sateen yllättäessä, kannattaa pitää käsillä kunnon sadeviittaa.


Ehdimme katsomoon parahiksi F3 sprinttikilpailun viimeisiksi kierroksiksi. F3 ja W seriesin väliin iski oikein kunnon ukkosmyräkkä ja vettä tuli kuin saavista. Koko kisa-alueella ei ollut minkäänlaista katosta, joten vaihtoehdoksi jäi vain seistä kaatosateessa sadeviitta päällä. Vettä tuli niin runsaasti, että alue tulvi. Onneksi olimme ostaneet uudet kunnolliset sadeviitat ennen reissuun lähtöä. Pysyimme täysin kuivina viitan alla. Ainoa asia mikä kastui aivan läpimäräksi, oli kengät. Oli ikävä hengailla koko päivä läpi märillä kengillä. Muuten sade ei haitannut ollenkaan koko viikonloppuna. Silloin tällöin tihutti, mutta sateeksi asti se ei enää missään vaiheessa intoutunut. 


W Seriesissa ajoi suomalainen Emma Kimiläinen. Hän ei valitettavasti päässyt loppuun asti vaan joutui keskeyttämään kisansa ennen loppua. Tämä oli hyvin suomalainen trendi tänä viikonloppuna. Olin yllättynyt siitä, että W seriesin ja F2 autot paukkuivat koko ajan. Seuraavaksi oli vuorossa F1 aika-ajot. Niitä oli vaikea seurata. Oli vaikea katsoa kuka tuli nopealta kierrokselta ja kuka oli lähdössä nopealle kierrokselle. Tämän päivän ajot olivat enemmänkin vain autojen ja kuskien seuraamista. F1 autot kulkevat valtavaa nopeutta ja huomasin ajattelevani ”ei tuokaan ihan tervettä touhua ole, ei mitään itsesuojeluvaistoa näillä kuskeilla”.  Viihdyttävää ja jännittävää sitä oli kuitenkin seurata. Ensimmäinen päivä oli mahtava kokemus. Minusta tuntui, että näin enemmän ensimmäisenä päivänä kun ihmisiäkin oli paikalla vähemmän. Sunnuntai oli niin täynnä vilinää ja tungosta, että silloin oli vaikeampi rentoutua. 


Sunnuntai. Oli virallinen kisapäivä ja kuten sanoin huomattavasti ihmistäyteisempi ja vilkkaampi. Emme aamulla ehtineet seuraamaan F3 kisaa, mutta F2 kisa tuli katsottua. Päätapahtuma alkoi kello yhden aikoihin Drivers Paradella. Tämä tarkoittaa sitä, että kuskit hyppäävät avoautoihin ja ajavat radan ympäri. Näin yleisö näkee heidät ennen, kun he vetävät kypärät päähänsä ja hyppäävät autoihinsa. Koska olimme lähtösuoralla, saimme seurata kuskien toimintaa koko matkan aina valmistautumisesta, alkuseremonioihin ja lähtöön. Mick Schumacherin auto oli meidän kohdallamme rataa ja oli mielenkiintoista seurata Mickin toimia auton ympärillä. Oli myös hienoa nähdä tiimien tallipäälliköt pyörimässä autojen ympärillä. 

 




Olin ihmeissäni, kun katsomomme oli aivan tupaten täynnä. Ei pelkästään istuimet vaan myös portaat ja käytävät. En usko, että katsomoon myydään seisomapaikkoja, joten en ole varma oliko tämä porukka huijannut itsensä sisään seisomapaikoilta vai mitä täällä tapahtui. Ovella liput tarkistettiin, mutta erillisiin katsomoihin täytyi vain näyttää lippu puhelimesta. Katsomossa ei kukaan ollut tarkistamassa istuiko porukka paikoillaan vai ei. Joten epäilen että yhdellä kaveriporukasta oli oikeasti lippu katsomoon ja muilla pelkkä seisomalippu. Sitten koko poppoo tuli vain katsomoon sisään näyttäen samaa istumapaikkalippua.

Lähtö oli koko kisan jännin osa, muuten kisassa ei tapahtunut oikein mitään jännää. Katselimme koko loppukisan sadepilveä, joka lähestyi uhkaavasti. Se olisi vielä voinut tuoda jännitystä loppuun, mutta kisa ehti loppua ennen, kun alkoi sataa. Ferrari möhli strategiansa jälleen kerran ja Bottas joutui keskeyttämään ennen maaliin pääsyä. 

 




 

Jos olet Formula fani, kisamatkan tulisi ehdottomasti olla listallasi. Budapest oli loistava paikka käydä katsomassa kisoja. Hungaroring on kuitenkin moneen muuhun paikkaan nähden pieni kisapaikka. Sinne ei mahdu ihan niin mahdottomasti porukkaa, että joka paikka olisi aivan tukossa. Ja kuten oma kokemukseni osoittaa, muiden kuskien ja varikkoväen näkeminen kaupungilla ei ole mikään mahdottomuus. Kannattaa myös investoida hyvään istumapaikkaan josta näkyy sekä rata että televisio. Muualla istuneet suomalaiset sanoivat että kisan seuraaminen oli tosi vaikeaa ilman televisiota, koska sinulla ei ollut aavistustakaan mitä kisassa tapahtui.


keskiviikko 14. syyskuuta 2022

F1 Kisamatka Unkari 2022 OSA 1: Sainz ja Budapest

 


Olen katsellut Formuloita koko ikäni. Parhaat muistot ovat varmasti yhdeksänkymmentäluvulta katsellessani lapsena, kun Mika Häkkinen ja Michael Schumacher kisasivat keskenään. Välillä on ollut vuosia, kun olen katsellut vain yhden tai kaksi kisaa vuodessa. Viimeiset viisi vuotta olen taas aktiivisesti seurannut kisoja ja myönnän että Netflixin Drive to Survive on tuonut vielä lisäkiinnostusta itse kuljettajiin eikä vain kisaamiseen. Olen jo vuosia halunnut matkustaa katsomaan F1 kisoja. Veljeni kävi katsomassa Span kisan 2019 ja olin aikeissa lähteä Formuloihin heti seuraavana vuonna. Noh, maailma sulkeutui pariksi vuodeksi, joten F1 matka sai hieman odottaa. Kun kisoja pääsi jälleen seuraamaan Euroopan kisojen liput myytiin loppuun yhdessä hujauksessa. Jos halusi lipun olisi pitänyt olla sormi napilla heti lippujen myyntiin tultua. Netflixin sarja ja pitkä tauko oli nostanut kisojen suosiota sen verran, että lippujen saaminen Euroopan kisoihin osoittautui yllättävän haasteelliseksi.

Onneksi F1 on suomessa sen verran suosittua, että täältä järjestetään myös ryhmämatkoja kisoihin. Vastaani tuli Elämys-matkojen järjestämä reissu Unkariin ja Hungaroringille. Kysymyksessä oli pitkä viikonloppumatka, jonka ainoa tarkoitus oli mennä katselemaan Formuloita. Lähdin reissuun vanhempieni kanssa, jotka olivat myös halunneet jo vuosia käydä F1 kisoissa. Reissuun lähdettäisiin torstai-iltana ja palattaisiin seuraavana maanantaina. Lauantai ja sunnuntai vietettäisiin kokonaan radalla. Perjantai ja maanantain aamupäivä olisi sitten aikaa kierrellä kaupungilla. 

 


Sain onneksi töistä vapaata pitkän viikonlopun verran. Minulle ei ollut suunniteltu lomaa heinäkuun lopulle, joten hieman jännitti, saisinko kaikki järjestettyä. Suuntasimme lentokentälle torstai-iltana. Ruuhkasta ei ollut onneksi tietoakaan, mutta lennot olivat silti säännöllisesti myöhässä. Se tuntui olevan tänä kesänä enemmän sääntö kuin poikkeus. Vaihtojen kanssa olen tämän vuoden kevään ja kesän aikana lentänyt 12 lentoa ja muistaakseni niistä jokainen oli myöhässä puolesta tunnista puoleentoista tuntiin. Se on tuonut osakseen paljon stressiä, varsinkin kun jokainen lentoni oli vaihtolento. En onneksi myöhästynyt yhdeltäkään vaihtolennolta, koska nekin olivat jatkuvasti myöhässä.

Ymmärrän ihmisten mutinat ja valitukset siitä miksi lentokoneessa täytyy pitää maskia, kun missään muualla ei täydy. Minusta on kuitenkin ihan käsittämätöntä, että aikuinen ihminen ei voi seurata niinkin yksinkertaista sääntöä, kun pidä maski päässä koko lennon ajan. Edessäni istuva nuori mies koki tämän jotenkin kunniakysymykseksi ja toivon todella, että hän sai jonkunnäköisen sakon asiasta. Stuertti otti miehen paikkanumeron muistiin, kun tämä ei lukuisista kehotuksista huolimatta laittanut maskia päähänsä. Muuten lento sujui mukavasti. Lensin jälleen Lufthansalla.

Unkarin lentokentällä löysimme Elämys-matkojen oppaan ja muut suomalaiset kisaturistit.  Hyppäsimme busseihin ja meidät kuljetettiin lentokentältä hotelleihin. Oppaat heittivät ilmoille muutamia yleispäteviä tietoja kaupungista ja kisaviikonlopun kulusta. Olen ollut Budapestissa kaksi kertaa aikaisemmin, joten paikka oli jollain tasolla tuttu. Olisin kuitenkin toivonut, että oppaat olisivat kertoneet mielenkiintoisia asioita kaupungista ja sen historiasta. Tällainen esitelmä saatiin kyllä viimeisenä päivänä kun meidät kuljetettiin takaisin lentokentälle. Olisin kuullut sen kyllä mieluummin jo menomatkalla. Tällöin näistä tiedoista olisi voinut olla jotain hyötyä viikonlopun aikana. Hotellimme oli hotelli Unio. Meillä oli kolmen hengen perhehuone. Huone oli tilava ja sänky hyvä. Ainoa huono puoli oli, että Euroopan helleaalto oli todella voimakkaasti Budapestin yllä ja huoneemme ilmastointi ei toiminut kunnolla. Edessä oli tuskaisen hikisiä öitä. 

 


Perjantaina lämpö huiteli yli kolmessa kymmenessä asteessa. Söimme porukalla aamupalan ja lähdimme kohti ratikkaa. Kävellessämme kohti ratikkaa huomasimme, että Corinthia Hotellin edessä parveili jonkun verran porukkaa. Kaikki näyttivät formulafaneilta. Hotellin edusta oli aidattu ja hotellin edessä parkissa komeili upea Ferrari. Oletus siis oli, että joku kuski mahdollisesti asui kyseisessä hotellissa ja oli odotettavissa tähän piakkoin. Me jäimme toiseen riviin odottamaan. Isä kysyi vieressä olevalta, että mitä täällä tapahtuu ja vastaus oli vahvalla italian aksentilla ”Ferrari, Italia, Formula”. Tämän tarkempia tietoja emme saaneet. Noin kymmenen minuutin odottelin jälkeen, Carlos Sainz astui hotellin ovista ulos ja käveli suoraan meidän edessämme olevien ihmisten luo. Minulla ei ollut kynää, eikä mitään mihin olisi voinut ottaa nimmarin. Carlon liikkui kohtuullisen nopeasti eturivin läpi, mutta viipyi silti faniensa parissa monta minuuttia. Porukka otti nimmareita ja selfieitä hänen kanssaan. Sainz oli komea ilmestys, mutta olin yllättynyt siitä kuinka pieni mies olikaan. Hän näytti minua lyhemmältä, vaikka ilmeisesti onkin minua pidempi. Ja luonnollisesti hän oli kovin kapoinen mies. Hetken nimmareita jaettuaan hän hyppäsi autoonsa tyttöystävänsä kanssa ja ajoi tiehensä. Minä leijuin pilvissä koko loppupäivän. En voinut uskoa tuuriani. Tuurini ei kuitenkaan loppunut siihen, viikonloppuna tuli nähtyä monia kuskeja kohtuullisen läheltä. 

 


Budapestin kaupungin halki kulkee Tonava ja tämä jakaa kaupungin kahteen eri puoleen Budaan ja Pestiin. Hotellimme oli Pestin puolella. Suuntasimme siis ratikalla Budan puolella olevalle Kalastajanlinnakkeelle. Oli huvittavaa katsella turisteja, jotka kulkivat kaupungilla. Tänä viikonloppuna, joka puolella näkyi F1 lippiksiä ja fanipaitoja. Ihan missä vain kuljitkin, siellä oli myös muut F1 fanit. Huomasi että Formulasirkus oli parkkeerannut Budapestiin ja tuonut kaikki fanit mukanaan. Istuimme linnakkeella ja nautimme kauniista maisemista. Kesä oli kuumimmillaan ja odotimme jo kauhulla millaista katteettomassa katsomossamme tulisi huomenna olemaan, jos kuumuus olisi tätä luokkaa. Palasimme Budan puolelta takaisin Pestin puolelle. Ajoimme myös Budapestin vanhimmalla metrolla, linja ykkösellä. Se on Euroopan vanhin, yhä alkuperäisessä loistossaan oleva metrolinja ja kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Suuntasimme metrolla sankareiden aukiolle. Kuumuus aukiolla oli aivan käsittämätön, joten suuntasimme suoraa aukion reunalla olevaan museoon. Siellä oli onneksi viileä. 

 


Illalla suuntasimme Vaci U kävelykadulle syömään. Vacu U:n alkupäästä löytyi myös The Ritz-Carlton hotelli, jossa ilmeisesti valtaosa F1 kuskeista majaili. Hotellin edessä oli valtavasti väkeä ja koko hotellin edusta oli aidattu. Palloilille edustalla hetken ja katselimme ihmisiä. Kukaan ei ollut nähnyt yhtään ketään ja niin hienoon hotelliin pääsi varmasti livahtamaan myös niin, ettei näe ketään, jos ei halua. Hotellin edustalla oli Mercedeksen F1 auton mallikappale näytillä. Oli hienoa nähdä sellainen läheltä. Ainoa F1 liittyvä henkilö joka hotellilta lähti, oli FIA:n puheenjohtaja Mohammed Ben Sulayem. Hänen autonsa oli ainoa, joka sai olla parkissa aidatun hotellialueen edustalla. Seurailimme hetken meininkiä hotellin edessä, mutta kun mitään ei tapahtunut lähdimme syömään. Istuimme syömään hotellin lähellä olevan aukion reunalle. Vieressämme olevaan pöytään saapui lisää Formula väkeä, kun F3 kuljettaja Arthur Leclerc istahti ystävineen syömään viereiseen pöytään. Arthurin isovelihän on F1 ajava Charles Leclerc, muttä häntä ei illan aikana näkynyt. 

 


Ensimmäinen päivä Budapestissä oli jo hyvin Formulatäytteinen. Näin Carlos Sainzin, Arthrur Leclerkin ja valtavasti muuta Formulaväkeä ja tapahtumaa. Lauantai ja sunnuntai olikin sitten pyhitetty täysin Hungaroringille. Tästä kokemuksesta kattava kertomus seuraavassa kirjoituksessa. Onneksi olin jo aikaisemmin käynyt Budapestissa, koska tällä reissulla sitä ei paljon ehtinyt katsella. Se ei haitannut, koska Formuloitahan tänne tultiin seuraamaan.