tiistai 22. elokuuta 2017

Babinda


No eihän se nyt mennyt ihan niin kuin suunniteltiin, tämä voisi olla viimeisen kahden kuukauden iskulause. Elokuu pyörähti käyntiin ja meille luvatut työt katosivat kuin tuhka tuuleen. Meidän piti aloittaa työt elokuun alussa. Työnantajamme kuitenkin soitti ja kertoi, että myös hänen työnsä loppuvat parin seuraavan viikon aikana. Työnantaja oli urakkatyöläinen, joka palkataan tiiminsä kanssa hoitamaan karjanajoa ja aidantekoa. Työn oli tarkoitus kestää vajaa kolme kuukautta, mutta loppuikin jo puolentoista kuukauden kohdalla. Työt lähtivät alta ja taas ollaan tyhjän päällä. 
 

Kun olimme varaamassa hostellia seuraavaksi viikoksi, saimme kuulla, että hotelli on ihan täyteen buukattu seuraavaksi viideksi päiväksi. Olisimme voineet vaihtaa hotellia, mutta olimme saaneet asustella hotellissa tarjoushintaan jo muutamia viikkoja ja tiesimme, että emme saisi halvempaa majoitusta Cairnsissa. Pakkasimme siis tavaramme, varasimme hotellista tutun tarjoushintaisen huoneen viiden päivän päähän ja hyppäsimme retkeilyelämän pariin. Onneksi Cairnsin lähistöllä oli kolme ilmaista leirintäaluetta. 

Kasuaari varoitus

Ensimmäinen leirintäalue oli Gordonvalen sokeritehdaskylässä vain 20 kilometriä Cairnsin keskustan ulkopuolella. Ilmaiset leirintäalueet ovat valtaosin hyvässä kunnossa, mutta poikkeuksiakin on. Kuten saimme huomata tämän leirintäalueen kohdalla. Olimme jo asettuneet aloillemme ennen, kun huomasimme, että leirintäalueen vessa on pois käytöstä. Oli jo sen verran myöhä, että leirintäalueen vaihdossa ei olisi enää ollut järkeä. Kävelimme siis kaksi kilometriä kylän keskustan puistossa olevalle yleiselle vessalle ja olimme juomatta koko loppuillan. Seuraavana päivänä jatkoimme matkaa seuraavalle leirintäalueelle Babindaan, jossa löysimme kaksi erittäin hyvää ilmaista leirintäaluetta. 

Gordonvalen Sokeritehdas


Australia on täynnä pienen pieniä kyliä ja kaupunkeja. Näillä paikoilla on yleensä yksi muutaman sadan metrin pääkatu, jonka varrelta löytyy kaikki tarpeellinen. Kylät ovat usein niin pieniä, että jos satut räpsäyttämään silmiä samalla kun ajat sen läpi, saatoit huomaamattasi ohittaa koko paikan. Babinda oli juuri tällainen kylä. Kylän reunamilta löytyi muutamia turistikohteita, mutta muuten kylässä ei juuri ollut mitään erikoista. Ajoimme Babinda Bolderseille, joka on suosittu uimapaikka ja turistikohde. Valitettavasti suuri osa siitä oli juuri remontin alla, joten emme nähneet ihan koko paikkaa. Boldersin lähellä oleva leirintäalue täyttyi nopeasti, joten onneksi olimme ajoissa paikalla. 


Babinda Bolders. Australian purojen ja vesiputouksien vesi on kirkkainta mitä olenvarmaan koskaan elämäni aikana nähnyt. Pohja näkyy ihan kirkkaasti syvemmissäkin kohdissa.

Cairnsin lähi seutu on täynnä valtavia sokeriruokopeltoja ja sokeritehtaita. Gordonvalen leirintäalueella kiersi erikoisen makea tuoksu, jonka alkuperää emme heti älynneet. Vasta kun näimme muutaman kilometrin päässä olevan sokeritehtaan, tajusimme että ilmassa oleva makea tuoksu tulee tietysti sieltä. Eräs mies myös tarjosi meille sokeriruoko maistiaiset. Sokeriruokoa täytyy hieman kuoria ennen, kun siitä voi puraista palaisen. Palasta imeskellään hetki ja sitten se sylkäistään pois. Oletin jotenkin, että sokeriruoko olisi hieman kuivaa ja että makeus ei iskisi esiin ihan niin voimakkaasti kuin sokerissa. Sain kuitenkin huomata olevani väärässä. Jos haluat tietää miltä tämä maistui, laita pieneen määrään vettä aivan valtavasti sokeria ja sitten juo se. Se oli todella sokerista, mikä ei sinänsä pitäisi olla yllättävää, mutta yllätyimmepä kuitenkin.


Sokeriruokopellot tien molemmin puolin


Sokeriruokojuna. Näillä tienoilla saa olla tarkkana, koska pienet junaradat kulkevat vähän väliä tien yli ja kaikissa ei ole edes varotusta

Sokeriruokojunan täysi kuorma

Karo oli jälleen ihan elementissään, kun hän pääsi kuvailemaan leirintäalueen ympäristössä lenteleviä lintuja. Karosta on kuoriutunut varsinainen lintubongari täällä ollessamme. Minun täytyy varmaan tehdä pian ihan oma julkaisu, jossa esittelen Karon lintukuvia. Vietimme muutaman päivän Babindan kylässä. Kävimme päiväretkellä läheisillä Josephinen vesiputouksilla jotka sijaitsevat Queenslandin osavaltion isoimman vuoren juurella. 


Josephinen vesiputoukset
Putousten uimapaikka. Paikka näytti kutsuvalta, mutta siellä oli niin paljon porukkaa, että emme viitsineet änkeä mukaan.

Kuten olette varmasti jo huomanneet, en kirjoita blogia ihan niin tiiviisti kuin yleensä. Retkemme ei ole edennyt eikä etene seuraavaan kuukauteen, joten jännittäviä seikkailuja ei ole niin paljoa kerrottavana. Asustelemme ja rentoudumme tällä hetkellä Cairnsin kaupungissa. Olemme ostaneet lennot Balin saarelle syyskuun loppupuolella, joten emme voi jatkaa eteenpäin ennen sitä. Töitä ei ole, mutta olemme myös päättäneet, että turha sen vuoksi on yöuniaankaan menettää. Minkäs sille voi, kun töitä ei ole tarjolla. Tähän lopputulokseen päädyimme tietenkin vasta sen jälkeen, kun olimme jo stressanneet itseltämme viikon yöunet. Nyt kun päätimme rentoutua, asiat ovat huomattavasti mukavammin ja nukkuminenkin onnistuu jälleen. 

Ensiviikolla olisi tarkoitus mennä tutkimaan Australian isoa valliriuttaa ja jossain välissä retkeillä Daintreen sademetsäalueelle, joka sijaitsee jonkun matkaa Cairnsista pohjoiseen. Katsotaan nyt miten saamme tämän seuraavan kuukauden kulumaan.


Loppukevennys pelikaanit :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti