Kohti Nizzaa

  

Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet täynnä kotimaan matkailua ja kaukokaipuun tukahduttamista. Matkailu on aina ollut minulle tärkeä asia. Kuten jo aikaisemmin sanoin, ei tullut mieleenkään, että maailmaan tulisi tilanne, jossa matkustus kiellettäisiin. Tilanne, jossa koko maailma tuntui pysähtyneen kahdeksi vuodeksi. Olen iloinen, ettei kukaan tiennyt kauanko tämä pandemia kestää sen alettua. Oli helpompi asennoitua odottamaan matkailun aukeamista, kun koko ajan puhuttiin, että kyllä tämä tästä. Tietenkin se, ettei päässyt matkalle oli todella olemattoman pieni murhe isossa mittakaavassa, kun näki mitä tämä virus sai maailmalla aikaan. Mutta henkilökohtaiseen elämään, se vaikutti paljon.

Oli ajassa jotain hyvääkin. Matkustelin paljon suomessa. Kävin kahden vuoden aikana viikonloppureissussa Naantalissa, Porvoossa ja Hangossa. Matkasin neljä kertaa pohjoisen tuntureilla ja kävin monilla pienillä autoreissuilla lähitienoilla. Sitä sai myös keskittyä muihin asioihin, eli mikä muu tekee minut onnelliseksi matkailun lisäksi. Nyt kuitenkin, kun maailma taas pikkuhiljaa aukeaa pääsen vihdoin toteuttamaan matkaunelmiani. 

 

Helsinki-Vantaan Lentokenttä remontin jälkeen

  

Nizzan reissu tuli aika spontaanisti eteen. Minulle oli työvuoroihin piirretty pitkä viikonloppu ja huomasin että yhden päivän muutoksella saisin mukavan viiden päivän vapaan, jolloin voisin lähteä reissuun. Sain tehtyä työvuoron muutoksen viikkoa aikaisemmin ja seuraavaksi olinkin jo katselemassa mihin Euroopan maihin pääsisi pelkällä koronarokotustodistuksella, ilman että täytyisi käydä maksullisessa PCR-testissä. Ranska hyppäsi heti silmiini ja päätin että voisin nyt lähteä käymään Nizzassa ja Monacossa. Molemmat ovat olleet matkakohdelistallani jo pitkän tovin. 

Lentojen osto oli myös tavallista mielenkiintoisempaa. Koitin ostaa mahdollisimman halvat lennot, mutta valtaosa Nizzan lennoista teki välilaskun jossain muussa Euroopan maassa. Tällöin piti myös selvittää välilaskumaan koronakäytännöt ja oli todella vaikea löytää ajankohtaista tietoa siitä missä minkäkin maan koronaohjeet menevät. Päätin että oli helpoin ostaa lennot suoraan Air Francelta ja tehdä välilasku Pariisiin. Tällöin ei tarvitsisi pohtia muiden maiden koronakäytäntöjä. 

Vielä lumisempi Suomi odotti minua kun palasin takaisin.

Ostin lennot, joissa oli molempiin suuntiin välilasku Pariisissa. Päätin järjestää paluulennon niin, että minulla olisi takaisin tullessa muutamia tunteja aikaa kierrellä Pariisissa. Lähdin matkaan 31.maaliskuuta. Tein lähtöselvityksen etukäteen netissä. Ranskaan matkaajalta vaadittiin tuossa kohtaa kolmen rokotteen koronatodistus ja matkustusilmoitus. Ennen maihinnousukortin lähetystä lentoyhtiö vaati kopiot kyseisistä lomakkeista. Jos lomakkeita ei olisi lähettänyt heille, olisi lähtöselvitys täytynyt tehdä lentokentän tiskillä, jossa he olisivat tarkistaneet kaikki lomakkeet. Kun lomakkeet oli tarkistettu, he lähettivät minulle lentolipun jossa oli merkintä siitä että kaikki lomakkeet ok. Tämä tarkoitti sitä että minun ei tarvinnut kertaakaan matkan aikana näyttää yhtäkään todistusta tai ylimääräistä lomaketta.

En ollut käynyt lentokentällä hetkeen, joten olin yllättynyt kuinka paljon se oli muuttunut. Helsinki-Vantaan lentokentällä tehdään suurta remonttia ja ne osat, jotka olivat jo valmiina, olivat hienon näköisiä. Uusi saapumis- ja lähtöaula oli jo rakennettu, mutta ei ollut vielä täysin toiminnassa. Turvatarkastus oli edelleen samassa vanhassa paikassa. On kyllä hieno nähdä miltä lentokenttä näyttää remontin jälkeen. Paikkaa ei varmaan enään kuvista tunnistaisi.

Lentoni Pariisiin oli lähes täynnä. Ymmärrän että on aina henkilöitä, joiden mielestä kaikki säännöt on tehty rikottavaksi ja jos sääntö sotii sitä vastaan mitä itse haluaisi tehdä niin sääntö on ihan päätön. Kolme tuntia maski päässä lentokoneessa ei luulisi olevan niin mahdottoman vaikea tehtävä, mutta silti lentoemäntä joutui vähän väliä mennä sanomaan yhdelle ihmiselle, että laita nyt se maski takaisin päähän.

Minulle on jäänyt tapa, että puhelin sammutettaan aina koneen nousun ja laskun yhteydessä, koska niin tehtiin aina ennen. Muistan myös ajan, kun sanottiin että puhelimen saa laittaa lentokonetilassa päälle aina nousun ja laskun jälkeen, mutta minä en koskaan avannut puhelintani lehtomatkoille. Nyt oli ensimmäinen lento, kun uskalsin pitää puhelimeni päällä, lentotilassa, nousun ajan. Oli myös ensimmäinen kerta kun laskun yhteydessä painotettiin että sumun takia kaikki elektroniset laitteet täytyy sammuttaa, lentotila ei tällä kertaa riittänyt. Kyllä siinä oli taas lentoemännillä selittämistä, kun ihmiset eivät taas tajunneet, että sammuta puhelin tarkoittaa ihan oikeasti sitä, että puhelin täytyy sammuttaa XD 

Oli kyllä aikamoinen sumu, en nähnyt maata ennen kuin lentokoneen pyörät osuivat siihen. Eteen ei nähnyt ollenkaan. Olin iloinen, ettei tämä ollut se päivä, kun jäisin katselemaan Pariisia, ei meinaan näkynyt montaa metriä pidemmälle. Lentoni Nizzaan lähti Pariisin toiselta lentokentältä ORLY:lta. Olin koittanut katsoa netistä, miten lentokenttien väliä pääsisi parhaiten. Netin mukaan oli kolme vaihtoehtoa: juna, taksi tai bussi. Taksi maksoi lähemmäs sataa euroa, joten se oli heti laskuista pois. Junareitillä oli yksi junanvaihto, joten ajattelin että en ehkä haluaisi mennä silläkään. Suora bussiyhteys olisi paras vaihtoehto, mutta se ei tällä hetkellä kulkenut lainkaan. Juna oli siis voittava vaihtoehto. Junalippu lentokenttien välillä maksoi 23€. Hyppäsin RER B junaan. Matka junan vaihtopisteelle kesti noin tunnin. Junan vaihto tapahtui asemalla Antony, siellä on hyvät opasteet Orly linjalle. Matka kesti kokonaisuudessaan noin 1h15min. 

Lento Nizzaan oli nopea vähän päälle tunnin lento. Laskeutuminen oli mielenkiintoista. Nizzan lentokenttä on rakennetta rannalle meren päälle, mikä tarkoittaa sitä, että kone näyttää laskeutuvan mereen. Vielä kun siihen lisää tuulet niin sai kyllä pitää penkistä kiinni laskeutumisen yhteydessä. 

Otin lentokentältä raitiovainun keskustaan. Hotellini oli Hotel Helvitique, joka sijaitsi loistavalla paikalla keskustassa aivan vanhan kaupungin vieressä. Ensimmäinen ilta Nizzassa oli hieman viileä, harmaa ja sateinen. Mielessäni kävi jo epäilys, että olin tehnyt virheen matkustaessani Nizzaan tällaisena ajankohtana. Säätieto oli luvannut sadetta koko loppuviikoksi, ja maisemat eivät päässeet oikeuksiinsa sateella. Onneksi tulkitsin säätietoa hieman väärin ja loppuviikko oli pelkkää aurinkoa ja lämpöä.