Macao on Hong Kongin tavoin itsehallintoalue, joka tavallaan
kuuluu Kiinalle, mutta siellä on silti hieman vapaampaa kuin Manner-Kiinassa.
Macaosta käytetään usein lisänimitystä Aasian Las Vegas, koska se on tunnettu
isoista kasinoistaan.
Lähdimme päivällä Macaon lauttasatamaan, joka sijaitsee
Hong Kongin puolella. Puksutimme lautalla lahden yli Hong Kongin puolelle ja kävelimme Macaon
lauttaterminaalille. Pysähdyimme lippuautomaateille, josta ei saanut mitään
selvää. Pian viereemme pöllähti kiinalainen nainen, joka kysyi olemmeko menossa
Macaoon. Hän ohjasi meidät lipputiskille, jossa kaikilla oli kauhea kiire. Mies
tiskillä hoputti meitä maksamaan liput ja seuraava mies roudasi meidät oikeaan
lähtöselvitykseen. Kun mies oli lähtenyt, molemmille tuli sellainen olo, että
nyt meitä on jotenkin huijattu. Mutta kun laskimme lippujen hinnan huomasimme,
että se oli ihan sen verran kun olimme aikaisemminkin laskeskelleet. Kaikessa
siinä kiireessä ja ihmishulinassa tuli vain sellainen olo, ettei itse pysynyt
perässä. Pääsimme kuitenkin hyvin lautalle. Laiva muistutti Siljan Superseacatia. Matka kesti noin tunnin.
Lauttaterminaalissa meiltä tarkastettiin
vielä passit ennen kuin pääsimme maihin. Macaoon pääsee suomen passilla ilman
viisumia, mutta se on oma hallintoalueensa, joten passi pitää
kuitenkin olla aina mukana.
Lauttaterminaalin edessä oli jono busseja, joiden kyydillä
pääsi ilmaiseksi Macaon kasinoille. Lauttasatamamme ja isoimmat kasinot
löytyivät Taipanin saarelta. Kaikki muut Macaon merkittävimmät turistikohteet
löytyivät Macaon saarelta. Hyppäsimme siis Grand Lisboa kasinon bussiin ja
pääsimme sen kyydillä Macaon saaren puolelle. Saaria yhdistää noin 5km pitkät
sillat, joten siltaa ajettiin jokunen tovi.
Grand Lisboa Kasinon aula, löytyi Jadea, kristallia ja silkkiä. |
Grand Lisboa hotelli oli aivan
valtavan kokoinen kultainen rakennus, joka näkyi Macaon saaren joka kolkkaan.
Kasinolta lähdimme katselemaan Macaon muita nähtävyyksiä. Kadut olivat
huomattavasti kapeampia kuin Hong Kongissa ja kaupungin pääkatukin oli jo niin tukossa,
ettei voinut muuta kuin kulkea massan mukana. Onneksi minä ja Karo olemme
kaikkia päätä pidempiä ja vaaleita, joten löydämme helposti toisemme, vaikka
ajautuisimmekin erillemme.
Näkymä St Paulin raunioilta Macaon keskustaan päin. Iso kultainen rakennus on Grand Lisboa Kasino |
Pääsimme Macaon kulttuurikadulle ja huomasimme olevamme
Portugalissa/Espanjassa. Kun Hong Kong oli Brittien hallinnon alla, Macao oli Portugalin.
Kulttuurikatu oli täynnä espanjalaistyylisiä rakennuksia ja kadun kivetyskin
oli aivan kuin Espanjassa (En ole käynyt Portugalissa, joten vertaan kaikkea Espanjaan). Oli hämmentävää nähdä Espanjalaisvaikutteinenkatu, joka oli
täynnä kiinankielisiä kylttejä ja joka puolella oli vain kiinalaisia. Kadulla
oli paljon pieniä liikkeitä ja kauniita matkamuistoja. Karo olisi hirveästi
halunnut ostaa lohikäärme patsaan, mutta päätyi siihen lopputulokseen, että sitä on
ihan turha kanniskella mukana.
St Paulin kirkon rauniot |
Päädyimme Saint Paulin kirkon raunioille, joka on yksi
Macaon tunnetuimmista nähtävyyksistä. Kirkosta on jäljellä vain julkisivu,
kaikki muu siitä on tuhoutunut. Kiinalaiset ovat kyllä niin innokasta
valokuvauskansaa, että oli ihan mahdoton liikkua mihinkään ilman että änkesi jonkun
kuvaan tai että joku änkesi omaan kuvaan. Karo huomasi myös, että täällä on
ihan mahdotonta päästä mihinkään, jos vain odottaa vuoroaan. Täällä pitää oppia
änkeämisen tai hivuttautumisen jalo taito. Itse en ole innokas änkeäjä, joten
yleensä vai sipsuttelen hitaasti eteenpäin massan mukana ja jotenkin pääsen
sinne minne halusinkin.
Kirkon vieressä
olevalla kukkulalla oli myös portugalilaisten aikainen linnoitus. Linnoitukselta
laskeutuessa alkoi jo nälkä vähän painaa. Päätimme välillä syödä jotain tuttua
ja kävelimme pizzalle. Pizza oli säälittävän pieni, mutta onneksi
lounastarjoukseen kuului myös lautasellinen curry-kanaa. Tämän jälkeen minä
aloin jo hermoilla, että emme ehdi pian ollenkaan kiertelemään kasinoilla, jos
meillä menee kaupungilla vielä pitkään. Meidän täytyi lähteä takaisin Hong
Kongiin viimeistään kymmenen lautalla. Etsin meille bussin jolla pääsisimme
Taipa-saaren kasinoille. Bussi oli aivan tupaten täynnä. Etuovi mahtui juuri
menemään kiinni Karon takaa. Sen jälkeen alkoi selvittely siitä paljonkos se
bussimatka maksaa. En ole vieläkään varma mitä maksoin mutta kuski sanoi että
kaikki ok. Ehkä hänelläkin meni hermot meidän sönkötykselle.
Päädyimme kuitenkin oikeaan paikkaan. Macaossa rakennetaan
jatkuvasti uusia kasinoita, joten en olisi yllättynyt, vaikka tämä paikka olisi
jo muutaman vuoden päästä monta kertaa suurempi. Päätimme ensimmäiseksi mennä
Hard Rock Cafe hotellille. Hard Rock Cafeella on erityinen paikka sydämessäni.
Ehkä siksi että meidän perheellä on aina ollut tapana käydä Hard Rock Cafeessa
matkoilla ollessamme. Vakiotuliainen on myös Hard Rock Cafe T-paita, joita
minulla on elämäni aikana ollut toodella monta ja on tälläkin hetkellä muutama.
Tällä kertaa en kuitenkaan viitsinyt ostaa mitään ylimääräistä, joten kävimme
vain kiertämässä Hard Rock cafe kaupan ja jatkoimme sitten Venetsiaan.
En ole käynyt Las Vegasissa, joten en voi verrata näitä
kahta kaupunkia keskenään. Mutta ainakin ajatuksen tasolla Macaon kasinoalueet
ovat aika lailla sellaiset kuin kuvittelen Las vegasissa olevan. Kaikki oli
todella isoa ja luksusta. Odotin taas koko ajan, että joku tulisi ajamaan
meidät pois paikalta, koska häiritsimme rikkaampien ihmisten olemista. Näin ei
kuitenkaan käynyt.
Kasinoalueet olivat valtavia ja siellä oli milloin
minkälaista peliä. Minäkin päätin investoida hurjat 2,5€ tyypilliseen
marjapeliin, jossa oli kylläkin marjojen sijasta lohikäärmeitä. Heti kun
aloimme pelata, meille tuotiin juotavaa ja satunnaista porukkaa alkoi kerääntyä
ympärille. Yksi nainen tökkäsi korttinsa minun pelikoneeseen ja käski vain
jakaa pelaamista. Minä aktiivisesti nypin sen pois ja ojentelin sen hänelle
takaisin. En tiedä mitä kortti teki. Oliko se joku varauskortti vai yrittikö
hän pölliä minun voittoni tai jotain. Kortissa oli kyllä hänen nimensä, joten päättelin,
että hän yritti pölliä voittoni. Nainen oli kuitenkin hyvin epäkohtelias eikä
halunnut mitenkään selittää kortin tarkoitusta. Joten pitäköön korttinsa. Pian
ympärilläni pörräili niin paljon neuvojia, että otin vain rahat ja lähdin
menemään. Lopulta pelasin yhden euron ja voitin vielä 0,5€ takaisin, joten
siihen päättyi minun hurja uhkapelurin urani.
Seuraavaksi lähdimme etsimään Venetsian kanaaleita, jotka
tiesimme olevan rakennettuna jonnekin kasinon sisälle. Siinä menikin sitten
jokunen tovi ennen kuin löysimme ne. Kasino oli aivan valtava ja vielä
yhteydessä viereisiin kasinoihin.
Kasinot olivat kyllä todella upeita, mutta ne oli aika
nopeasti katsottu. Jalat alkoivat myös painaa kahdeksan tunnin edestakaisin
kävelemisen seurauksena. Istahdimme kasinoiden edessä olevalle kivetykselle ja
katselimme Eiffel-tornin valo-showta.
Puoli yhdeksältä päätimme lähteä satamaan
katsomaan pääsisimmekö jo aikaisemmalla lautalla takaisin Hong Kongiin. Vähän
kun juoksimme, niin ehdimme aikaisempaan lauttaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti