Viimeiset päivät Hong Kongissa

Hong Kongin Lautta

Loppuviikko Hong Kongissa meni aika nopeasti edestakaisin kävellessä ja ihmetellessä. Lauantain käytimme Kowloonin puolen tutkimiseen. Kävelimme koko päivän edes takaisin. Minun oli pakko päästä korealaiseen kosmetiikkakauppaan (Body Shopin tyyliseen) Natures republiciin ostamaan maailman parasta Aloe Vera rasvaa. Viimeinen purkkini loppui kaksi viikkoa sitten ja olin erittäin iloinen, että kyseinen liike löytyi myös Hong Kongista.

Tässä hieman koostetta loppuviikon tapahtumista.

                                              VICTORIA PEAK

Tämän kuvan jälkee eräs (oletettavasti) Intialainen nainen halusi ottaa valokuvan kanssani. En saanut vastausta siihen miksi hän halusi kuvan, mutta mikäs siinä sitten. Tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kerta Hong Kongissa kun joku halusi ottaa valokuvan kanssani. Shanghaissa olessani posaarasin kuvissa vähintään kolme kertaa päivässä. Karosta otettiin kyllä muutamia salakuvia. Oletettavasti siksi että hän on niin vaalea ja rastapäinen.

Victoria Peak on yleensä jokaisen Hong Kongiin tulijan ehdoton ykköskohde. Victoria Peak on kukkula, josta avautuu paras näkymä koko kaupungista. Huipulle pääsee kahdella kyydillä, joko bussilla tai ”vuortiratikalla”. En oikein tiedä mikä on tämän ”vuoriratikan” (Victorias Peak Tram) suoraan käännetty suomalainen nimitys, mutta mennään nyt vuoriratikalla. 

 

Vuoriratikka on ehdottomasti osa Victorias Peak kokemusta, joten sitä ei kannata jättää väliin. Luin jostain, että ratikka menee korjaukseen jossain vaiheessa tätä vuotta. Joten lähiaikoina Hong Kongiin matkaavien kannattaa varautua siihen mahdollisuuteen, että se voi olla jo remontin alla. Huomasi myös, että ratikka todella on yksi suosituimmista turistikohteista, koska jonot olivat sen mukaiset. Jono kuitenkin purkautui aika nopeasti, koska yhteen raitiovaunuun mahtuu aika paljon porukkaa. 

Ratikka tuntui menevän lähes pystysuoraa rinnettä ylöspäin ja huomasin puristavani istuin kahvaani aina vain tiukemmin mitä korkeammalle ja jyrkemmin sitä mentiin. Vasta ylös päästyämme irrotin otteeni ja tajusin, kuinka kovaa olinkaan puristanut. Victorias Peak ei ehkä ole korkeanpaikankammoisen paras ystävä. Itseasiassa Hong Kong ei ole korkeanpaikankammoisen ystävä, kaikki on korkealla. Karo yksi päivä ihmettelikin, että minkä ihmeen takia minulla tuntuu olevan kauhea tarve mennä korkeisiin paikkoihin, kun en niissä kuitenkaan erityisesti viihdy. Mutta vaikka pelkäänkin korkeita paikkoja ja vaikka välillä meinaan jähmettyä kauhusta korkealla ollessani, nautin silti kaikista hienoista maisemista jota korkealla olo tuo mukanaan. Parasta on, jos on paikassa josta ei voi mitenkään pudota ja joka on vakaalla pohjalla. Vaikka välillä sekään ei auta.

Victorias Peakilla on paljon erilaista tekemistä. Sinne kannattaa siis varata jonkun verran aikaa. Me menimme huipulle joskus kolmen tienoilla. Tiesimme että aurinko laskee ennen seitsemää ja ajattelimme, että aika tulee pitkäksi auringonlaskua odotellessa. Aika kuitenkin kului todella nopeasti. Kävimme syömässä, katselimme peakilla olevat kaupat ja rakennukset läpi ja lopulta istuimme hetken kahvilla.

Hong Kongissa on aivan valtavasti korealaisia. Tuntuu että kuulemme yhtä paljon koreaa kun kiinaa. Osaamme molemmat koreaa, joten vaihdamme aina merkitseviä katseita kun kuulemme sitä ympärillämme. Tiedän ettei ole kauhean kohteliasta kuunnella toisten keskusteluja, mutta on hauska kuunnella kuinka pitkälle pysyy keskustelussa mukana. On myös mukava huomata että oma korean osaaminen on jo aika hyvällä tasolla.    

                                            TIAN TAN BUDDHA

En ymmärrä minkä vuoksi emme pystyneet nukkumaan torstain ja perjantain välisenä yönä lähes ollenkaan. Meillä oli ajatuksena lähteä hyvissä ajoin käymään Ngong Pingin kylässä ja maailman toiseksi isoimmalla (ulkona olevalla) pronssisella Buddha patsaalla. Lähtö kuitenkin hieman viivästyi, kun herätyskellon soidessa molemmilla oli sellainen tunne, että tarvitsemme vielä lisää unta. Herätyskello kuitenkin herätti meidät niin hyvin, että eihän se uni enää tullut. Kömmimme siis ylös ja lähdimme metroasemalle. 

Ngong Ping sijaitsee Lataun saarella (lähellä lentokenttää). Ensimmäinen etappi oli Tung Chungin kylä jonne piti mennä kahdella eri metrolla ja aikaa meni vajaa tunti. Paras keino Ngong Pingiin on kaikkien lähteiden mukaan upeilla maisemilla varustettu kaapeli hissi, joka oli juuri nyt remontissa. Odotin hissiä paljon ja minua harmitti todella, että se oli remontissa. Hissi oli korvattu bussikyydeillä. Normaalisti busseja huipulle lähti kahdenkymmenen minuutin välein, mutta kaapelihissin korjauksen aikana busseja kulki lähes jatkuvalla syötöllä. Bussi huipulle kesti noin tunnin. 

Buddha sijaitsee Po Lin luostarinalueella, joten alueella oli muutama temppeli, alttari ja (ilmeisesti) pyhiä lehmiäkin. Lehmiä ainakin käveli alueella ihmisten seassa sen verran paljon, että oletimme niiden olevan pyhiä. Voihan myös olla, että ne olivat vain satunnaisia lehmiä, jotka olivat jostain syystä eksyneet luostarin alueelle. Tämä on kuitenkin se epätodennäköisempi vaihtoehto. 

Päätimme heti aluksi kiivetä katsomaan kukkulan päällä komeilevaa Buddha patsasta. Se oli kyllä valtava. Olimme molemmat niin väsyneitä, että emme jaksaneet paljon kierrellä. Söimme vain hieman nuudeleita ja kevätrullia ennen kuin lähdimme jonottamaan bussiin. Bussi jono oli todella pitkä, mutta se meni yllättävän nopeasti. Taaksemme ilmaantui britti pariskunta, jotka olivat juuri tulleen Uudesta-Seelannista, jossa he olivat olleet autoreissulla viimeiset neljä viikkoa. Kerroimme heille, että me olemme myös aikeissa käydä reissailemassa Uudessa-Seelannissa. He kertoivat että Uusi-Seelanti oli todella upea ja että etelä-saari on vielä paljon kauniinpi kuin pohjois-saari.

Olen kiinalaiselta horoskoopiltani Lohikäärme eli se kaikista paras :D

Päivämme oli aika unen täyteinen ja illalla uni tulikin erittäin nopeasti.

                                     HONG KONGIN LOPPUMIETTEET:

Hong Kongista jäi erittäin hyvät fiilikset. En tiedä johtuuko se siitä, että olen ollut paljon Itä-Aasian kanssa tekemissä viimevuosien aikana, vai erosiko Hong Kong muista kiinan kaupungeista sen verran paljon. Tuntui kuitenkin, että se ”huonompi osa” kiinasta, jota ajoittain näin ja koin Shanghaissa ollessani ei ollut erityisen suuresti esillä Hong Kongissa. Hong Kong on aika kiilloteltu kuva Kiinasta. Hong Kong on loistava matkakohde, jos et ole koskaan käynyt Kiinassa. Se on todella kiinalainen, mutta samalla siinä on paljon sitä tuttua länsimaalaisuutta mukana. Kulttuurishokki ei näin ollen ole ehkä niin suuri, kun se saattaisi olla muualla kiinassa. 

Minun tekisi mieli mennä Shanghaihin uudelleen. Shanghai oli ensimmäinen Itä-Aasialainenmaa, jossa kävin ja kaikki oli minulle silloin niin uutta ja ihmeellistä. Olisi hauska nähdä millaisen kuvan saisin Shanghaista nyt, kun olen jo huomattavasti tutumpi tämän maanosan kulttuurin ja tapojen kanssa. 

Shanghaista ja Hong Kongista puhun lisää vielä seuraavassa kirjoituksessani.