Satumainen Sighisoara - Romania

Ensimmäinen ajopäivämme päättyi Brasovin kaupunkiin, josta olimme varanneet hotellin kahdeksi yöksi. Tarkoituksena oli käyttää yksi kokonainen päivä Brasovin tutkimiseen, mutta minä en valitettavasti päässyt Brasovista nauttimaan. Pitkän ensimmäisen reissupäivän päätteeksi olin totaalisen puhki. Syy selvisikin seuraavana päivänä, kun en jaksanut nousta sängystä ylös. Amandaa Bukarestissa kiusannut kuume oli näköjään löytänyt tiensä minun luokseni ja tämän seurauksena minun päiväni kului sängyn pohjalla maaten. Onneksi huoneessamme oli televisio, josta tuli elokuvia koko päivän. Joten asiat olisivat voineet olla huonomminkin. Amanda kävi tutkimassa kaupunkia ja toi tuliaisiksi minulle ruokaa. Harmi, että en ehtinyt tutkia Brasovia sen enenpää, mutta toisaalta hyvä, että sairastin päivänä, jolloin ei tarvinnut keskittyä liikenteeseen. Tämän ansiosta kukistin tautini yhden päivän levolla.

Lepopäivän jälkeen oli aika ajaa Sighisoaran kaupunkiin. Kun tutkin Romanian kiinnostavampia matkakohteita, Sighisoara hyppäsi esiin joka käänteessä. Kaikki siellä kävijät olivat rakastaneet paikkaa, ja suosittelivat vierailua siellä. Matka Brasovista Sighisoaraan kulki pienien kauniiden maalaiskaupunkien läpi. Liikenne ei ollut erityisen vilkasta ja tiet olivat todella hyvässä kunnossa. Monessa paikassa on arvosteltu Romanian teitä, mutta oman kokemukseni mukaan tiet ovat valtaosin erittäin hyvässä kunnossa. Näyttää siltä, että teitä kunnostetaan ja uusitaan aika urakalla. Matkaan kului vain vajaa kaksituntia.

Varasimme hotellin Vanhankaupungin reunalta. Löysimme hienon kylpylä majatalon, joka sopi sisutuksellaan ja ulkomuodoltaan mainiosti keskiaikaiseen majataloteemaan. Sighisoara on erittäin käveltävä kaupunki. Vanhat kadut ovat paikoittain mukulakiven peitossa, joten kannattaa laittaa jalkaan kunnolliset kengät. Sandaaleiden kanssa kulkeminen oli vähän riskiä peliä. Sighisoara on erittäin vilkas turistikaupunki, joten kannattaa varautua siihen, että Vanhassa kaupungissa riittää vipinää. Toukokuun loppu on myös aikaa, jolloin luokkaretket näyttivät olevan täydessä vauhdissa.

Kaupunki on yksi Unescon perintökohteista ja sen Vanhankaupungin sanotaan olevan yksi Euroopan parhaiten säilyneistä keskiaikaisista keskuksista. Kaupunki on täynnä historiallisen värikkäitä talorivistöjä ja hienoja vanhoja kirkkoja. Nuo värikkäät talorivit ovat ehdoton suosikkini näissä romanialaisissa vanhoissakaupungeissa. Niissä on ihan oma tunnelmansa. Seuraavaksi hieman kaupungin nähtävyyksistä 

Sighisoaran kellotorni on kaupungin näyttävin maamerkki. Se on suosittu vierailukohde, jonne kannattaa ehdottomasti kiivetä. Kellotorniin kiipeäminen ei herätä minussa mitään erityistä innostusta. Ajatus jonossa ylös kipuamisesta saa minut usein hieman ahdistuneeksi. Osasyy saattaa olla siinä, että tiedän etten ole ihan huippukunnossa ja ajatus koko jonon hidastuksesta ei tunnu erityisen innostavalta. Kellotorniin kiipeäminen oli kuitenkin yllättävän vaivatonta. Myös huonokuntoiset ihmiset pystyvät siihen. Portaita on aina yksi kerros kerrallaan. Jokaisessa kerroksessa on pieni näyttelytila, josta löytyy historiallisia esineitä ja huonekaluja. Kiipeämisen ylös voi siis tehdä helposti välillä leväten. Muutenkaan matka näköalatasanteelle ei ollut niin pitkä, kun aluksi saatoin epäillä. Torniin kiipeää nopeasti. Ja näkymät ovat sen arvoisia.

Vlad Seivästäjä (Draculan esikuva) on syntynyt Sigihisoaran kaupungissa ja turistien on myös mahdollista päästä vierailemaan talossa, jossa hän on syntynyt. Samaisesta talosta löytyy myös Dracula ravintola, jossa me kävimme eräänä iltana syömässä. Vanhakaupunki on vilkas päivisin, mutta iltaisin siellä ei näy ketään. Kadut ovat aivan tyhjiä ja hiljaisia, joten jos haluat tutkia kaupunkia ihan omassa rauhassa kannattaa suunnata kaduille heti aamulla tai auringonlaskun aikaan illalla. Me kävimme syömässä ravintolassa illalla ja saimme ravintolan kokonaan itsellemme. Siellä ei ollut illalla ketään muita kuin me. 

Scholars´ Stairs on katettu portaikko, joka vie vanhankaupungin kukkulalla sijaitsevalle kirkolle. Portaikko rakennettiin vuonna 1642 helpottamaan kulkua kirkolle. Katettu portaikko oli helppo kunnossapidettävä kesäisin ja talvisin. Portaita löytyy 175 kappaletta ja niitä ylös kiivetessä saattoi vain ihailla ohi juoksevien alakoululaisten intoa ja kuntoa. En olisi tosiaan itse pystynyt juoksemaan portaita ylös. 

Sighisoara oli ehdoton Romanian reissun kohokohta ja varmasti yksi kauneimmista kaupungeista koko Romaniassa. Kaupunki oli todella pieni ja viihtyisä ja se on todella ansainnut paikkansa turistien suosimana kohteena. Yksi kokonainen päivä riittää vallan mainiosti kaupungin nähtävyyksien kiertämiseen ja sen värikkäistä taloista nauttimiseen. 

Transilvania – Draculan linna

Jokainen myyteistä ja legendoista kiinnostunut ihminen on varmasti joskus kuvitellut seikkailevansa myyttisessä Draculan linnassa keskellä synkkää, vuoristoista ja metsäistä Transilvaniaa. Eikö? No ehkä minä olen ainoa. Rakastan linnoja ja fantasia vivahteisia seikkailuja upeissa maisemissa. 

Ajatus Transilvaniasta ja Draculan linnasta ei ehkä ollut aivan sitä mitä todellisuus lopulta tarjosi. Se ei silti lannistanut innostustani tai rauhoittanut mielikuvitustani. Heti kun vuokra-auton nokka osoitti pois Bucharestista mieleni asettui todelliselle seikkailu asetukselle. 

Transilvania on täynnä keskiaikaisia vanhoja kaupunkeja. Linnoja löytyy jokaisen kaupungin korkeimmalta kukkulalta. Ihmiset paimentavat lampaitaan upeilla vuoren rinteillä ja tienreunasta joka suuntaan lähtee synkkä ja rehevä metsä. Jos mielikuvituksesi on yhtään vilkkaampaa sorttia, Transilvania antaa sinulle varmasti vahvan mystisen vivahteen. Ensimmäiset ajopäivät tarjosivat autoreissun parhaita maisemia, kun upean vihreä luonto kohtasi jylhän Karpaattien vuoriston.

Branin Linna on saanut lempinimekseen Draculan linnan. Dracula on Bram Stokerin 1897 vuonna julkaiseman kirjan nimi. Draculan tarinan inspiraationa toimii Vlad Seivästäjä. Vald oli Transilvaniassa syntynyt ruhtinas, joka oli erittäin tunnettu raakuudestaan ja verenhimoisuudestaan. Vlad eli 1400-luvulla ja oli jo elinaikanaankin monien tarinoiden innoittaja. Vladilla itsellään ei ole mitään yhteyttä Branin linnaan, mutta Bram Stokerin kuvaama Draculan linna sopii vain yhteen Transilvanian alueella olevaan linnaan ja se on Branin linna. Siksi linnaa kutsutaan nimellä Draculan linna. Stoker ei koskaan itse käynyt Transilvaniassa, joten on oletettavaa, että hän on nähnyt kuvan Branin linnasta ja käyttänyt sitä esimerkkinä Draculan linnan kuvailussa. 

a

Linna on ulkoapäin aivan sellainen, kun kuvittelisit Draculan linnan olevan. Sisältä se ei ole lainkaan niin synkkä kun olisi voinut kuvitella. Linnaa on kunnostettu ja sen pinnat ovat kaikki vaaleita ja puisia. Linna on täynnä kapeita käytäviä, jotka tukkiutuvat helposti pienestäkin ihmismäärästä. Meillä kävi turistimäärän osalta tuuri. Tuuriksi ei ehkä voi laskea sitä, että tietöiden vuoksi jouduimme istumaan autossamme 45 minuuttia, jona aikana liikuimme vain kilometrin verran. Toisaalta tämä tarkoitti sitä, että saavuimme linnalle vain tuntia ennen sen sulkemisaikaa ja tämän vuoksi valtaosa turisteista oli ehtinyt jo lähteä. Eli tavallaan meillä kävi tuuri. Saimme myös samalla todistaa Romanialaisten mitä kekseliäimpiä keinoja päästä ruuhkien ohi. Eräs autoilija kiersi ruuhkat ajamalla tein viereistä peltoa eteenpäin. Ojien kohdalla sai kyllä jännittää  onko autosta ojan toisella puolella enään mitään jäljellä, mutta jotenkin auto selvisi kuin selvisikin ojien toiselle puolelle. 

Branin linnaan pääsee helposti omalla autolla, mutta jos autoilu ei kiinnosta, sinne järjestetään myös turistikierroksia kaikista lähellä olevista isommista kaupungeista. Myös Bukarestista on mahdollisuus tehdä päiväretki Branin linnaan. Sisäänpääsy linnaan maksaa noin kymmenen euroa. Parkkipaikan löytäminen linnan lähistöltä ei ole mikään ongelma. Kaupungissa on valtavasti maksullisia vartioituja parkkipaikkoja. Meidän puolentoista tunnin parkki maksoi pari Euroa, mikä on Romanian hintatasoon nähden kallista, mutta ei tehnyt sen suurempaa lommoa meidän matkabudjettiimme. Jonotuksesta en osaa sanoa sen enempää koska me saimme kävellä suoraan lippuluukulle ja porteista sisään. Emme joutuneet jonottamaan minnekään koko linnakierroksen aikana. Kannattaa siis matkustaa linnalle sesonkien ulkopuolella. 

Porteilla on paljon myyntikojuja, joissa myydään kaikkea mahdollista Dracula-tavaraa. Eli jos haluat Dracula matkamuistoja, löydät ne varmasti täältä. 

Linna oli hieno, mutta se ei ehkä vastannut mielikuvaa siitä mitä olisin odottanut Draculan linnalta. Kaipasin ehkä enemmän synkkyyttä, pimeitä nurkkia ja koleita tyrmiä. Pelottavasti narisevat lattiat löytyvät kyllä vielä remontinkin jälkeen. Jos kaipaat siis hyytävän jännittävää linnakokemusta, et tule sitä saamaan. Itse nautin silti suunnattomasti linnakierroksesta ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että Draculan linna oli näkemisen arvoinen.