Billabong Sanctuary

Billabong Sanctuary on pieni eläintarha Townsvillen vieressä. Emme olleet suunnitelleet sinne menoa, mutta tienvarressa olevat kyltit saivat kiinnostuksemme heräämään ja päädyimme lopulta eläintarhaan. Paikka on todella pieni, mutta siellä järjestettiin paljon erilaisia eläintapahtumia. Meitä kiehtoi eniten krokotiilit. Olemme saapuneet Austraalian trooppiseen pohjoisosaan, jossa Australian krokotiilitkin elävät. Ajattelimme että on ehkä ihan hyvä hieman kerrata krokotiilitietoa, enne kun pääsemme kunnolla niiden elinalueelle. 

"Älä luulekaan" Ehkä se krokotiilitietous tulee ihan tarpeeseen :D

Puistossa järjestettiin krokotiilin ruokintanäytös, jossa meille kerrottiin krokotiilien käytöksestä, elintavoista ja krokotiiliturvallisuudesta. Australiassa elää kahta eri krokotiililajia. Makeanvedenkrokotiili ja suolaisenveden krokotiili. Makeanveden krokotiili ei ole ihmiselle vaarallinen. Se on kohtuullisen pieni ja se ei käy ihmisen kimppuun, paitsi silloin, jos se tuntee olonsa uhatuksi. Mutta tämä nyt pätee ihan kaikkiin villieläimiin. Makeanveden krokotiileista ei siis kannata olla huolissaan.

"MUAHHAHAA!" Se näyttää ihan siltä että sillä on ikeä suunnitelma käynnissä

 

Mutta niistä isommista suolaisenveden krokotiileista kannattaakin sitten olla huolissaan. Kuten yläpuolelta näkyy ne eivät ole mitään ihan pieniä. Isoin tähän asti mitattu krokotiili on yli kuusi metriä pitkä. Krokotiilit asuvat valtaosin joessa ja suoalueella. Mutta varsinkin pohjoisessa Australiassa kannattaa aina kulkea sillä oletuksella, että kaikilla vesialueilla on krokotiileja. Krokotiileja ei useinkaan näe ennen kun ne hyökkäävät. Ne pystyvät hyppäämään kohtuullisen pitkälle eli vaikka seisoisit parin metrin päässä veden reunasta, voit silti tulla yllätetyksi.

Krokotiilit ovat aivan ylivoimaisia vedessä, mutta maalla ne eivät ole erityisen nopeita, joten niiltä pääsee yleensä juosten karkuun. Yksinkertainen turvallisuusohje on, että älä mene lähelle vettä, jos siinä ei erikseen sanota, että sinne voi mennä. Krokotiilit kulkevat myös maalla, joten vaikka leiriytyisit kauas vedestä, voi krokotiili helposti köpötellä luoksesi yön pimeinä tunteina. Krokotiilinäytös oli mahtava, koska saimme kuulla paljon tarpeellista tietoa krokotiilien elinalueella oleskelusta. Saimme myös kohtuullisen varmuuden siihen, että kunnollisella varovaisuudella ja järjenkäytöllä täältäkin selvitään ilman ruhjeita. 

 

Krokotiiliesityksen jälkeen alkoi lintushow, jossa esiteltiin tällä alueella eläviä lintulajeja. 

 

Minäkin löysin papukaijakaverin

Näimme myös kasuaarin, joista en tiennyt mitään ennen kun saavuimme Austraaliaan. Karolle Kasuaari oli ihan tuttu otus, mutta minun tietämykseni rajoittui vain sen sukulaiseen emuun, joita oli siellä myös. Näimme myös villikasuaarin pari päivää myöhemmin vuorilla.

Kasuaari

 

Emu

Pääsimme jälleen ruokkimaan kenguruita ja silittämään dingoja. Olen nähnyt kuvia dingoista, mutta täällä olevat dingot näyttivät ihan erilaisilta. Ne olivat paaaaljon enemmän tavallisen koiran näköisiä, kun olisin osannut odottaa. Dingo näytti mielestäni aivan tavalliselta koiralta. Eikä ihme, koska sehän on koira. Olisin silti odottanut, että sen ulkonäkö olisi ollut jotenkin karumpi. Vähän samanlainen kuin kotikissan ja muiden kissaeläinten välinen ulkonäköero. Aloin jo epäillä, että jos olisin nähnyt dingon luonnossa, olisin varmaan automaattisesti ajatellut, että se on jonkun vapaaksi päässyt koira. 

Dingo

Täällä näimme myös vihdoin sen kauan odottamamme koalan. Koalan luonnossa bongaaminen osoittautui huomattavasti vaikeammaksi tehtäväksi, kun mitä olisimme osanneet odottaa. Olemme käyneet muutamassa paikassa joissa ”suurella todennäköisyydellä näkee koalan”. Meiltä koalat ovat kuitenkin onnistuneet piiloutumaan. Tavoitteena on, että näemme tämän vuoden aikana edes yhden koalan luonnossa.

Koala

Näin myös ensimmäistä kertaa elämässäni vompatin. En olisi ikinä kuvitellut, että vompatti on niin suloinen otus. Se varasti sydämeni aivan täysin. Se oli mielestäni jopa suloisempi kuin koala.

Vompatti