tiistai 10. heinäkuuta 2018

Matkasuunnitelmia


Balkan Roadtrip: Kroatia, Montenegro ja Bosnia Herzegovina

Noin kymmenen vuotta sitten ystäväni Amanda sanoi, että nyt kannattaisi mennä Kroatiaan. Tämä oli aikaa, kun monet matkablogaajat suosittelivat maata jonka turismin ennustettiin kasvavan merkittävästi tulevina vuosina. Siksi maata suositeltiinkin, mene sinne ennen kuin turismi räjähtää käsiin. No nyt kymmenen vuotta myöhemmin, turismi on räjähtänyt käsiin ja me saimme vihdoin aikaiseksi lähteä Kroatian reissulle.

Olemme reissanneet Amandan kanssa aikaisemminkin. Vuonna 2009 teimme kolmen viikon Inter-rail junareissun Isossa-Britanniassa. Olemme sen jälkeen käyneet myös Istanbulissa 2013, mutta sen jälkeen olemme vain reissanneet erikseen. Joten oli jo aikakin lähteä yhdessä uudelle seikkailulle. Kroatia oli molempien matka bucket-listalla kohtuullisen korkealla, joten se päätyi nopeasti seuraavaksi lomakohteeksemme.

Loch Ness 2009

Matkalle lähtöpäätös ja toteutus tuli kohtuullisen nopealla tahdilla. Eihän matkalle lähtö mikään äkkilähtö ollut, mutta minun suunnitelmalliselle luonteelleni matka toteutui aika pienellä suunnittelulla. Rakastan aikaa matkapäätöksen ja matkan toteutuksen välillä. Se on aikaa, kun saa tutkia mahdollisia kohteita, kulkuyhteyksiä ja vain yleisesti fiilistellä tulevaa matkaa. Jo tämä osa on puolet matkallelähdön iloista. Meillä molemmilla oli aika hektistä aikaa töissä, joten emme ehtineet nähdä matkalle lähtöpäätöksen ja lähdön välillä kuin kaksi kertaa. Saimme kuitenkin sovittua, että tällä matkalla katsotaan muutakin kuin Kroatia. 

Kroatian naapurissa on paljon mielenkiintoisia kohteita, valtaosa niistä etelänaapuri Montenegrossa. Paras tapa kulkea maiden välillä on ehdottomasti oma auto. Olin kohtuullisen luottavainen omiin ajotaitoihini. Varsinkin aikaisemman vuoden Australian seikkailuautoilun jälkeen. Jos autoilu kammottaa tai ei vain muuten kiinnosta kulkumuotona, Kroatin Dubrovnikista löytyy valtava valikoima päivämatkoja naapurivaltioiden merkittäviin ja kiinnostaviin kaupunkeihin.

Minulla oli vain kahdeksan lomapäivää käytettävänäni kesälomallani, joten matkan enimmäispituus voisi olla kymmenen päivää. Kymmenessä päivässä näkee aivan valtavasti, mutta joutuu hieman pitämään kiirettä. Ajomatkaa oli noin 1600km/seitsemän ajopäivää.

Matkasuunnitelmamme oli seuraava:

Päivä 1. Aamu lento Helsinki-Dubrovnik, päivä Dubrovnikissa
Päivä 2. Dubrovnik – Montenegro, Kotor – Budva
Päivä 3. Budva – Tara kanjonin silta
Päivä 4. Durmitorin kansallispuisto
Päivä 5. Bosnia Herzegovina, Mostar – Yöksi Kroatia, Split
Päivä 6. Split
Päivä 7. Ajomatka Plitvicen kansallispuitoon
Päivä 8. Plitvicen Kansallispuisto –yöksi Brela
Päivä 9. Dubrovnik
Päivä 10. Kotiin ->



Matkustimme kesäkuun puolessavälissä, joten matkustimme sesongin ulkopuolella. Olimme jo sesongin kynnyksellä, mutta silti hieman sillä rauhallisemmalla puolella. Sesonki alkaa heinäkuun alusta ja jatkuu aina syyskuun alkuun. Sesongin ulkopuolella matkustamisella on puolensa, koska silloin ei tarvitse varata ihan jokaista majoitusta etukäteen. Me varasimme majoituksen valmiiksi isoista kaupungeista (Dubrovnik,Split), joissa on vipinää sesongin ulkopuolellakin. Muista paikoista varasimme hotellin edellisenä päivän tai samana aamuna, kerran vasta paikanpäältä. Sesongin ulkopuolella matkustamisessa on myös se hyvä puoli, että välttää suurimmat ihmismassat. Kroatiassa riittää kyllä porukkaa sesongin ulkopuolellakin. Paikoittain oli paljonkin ruuhkaa.

Kun suunnitelmat oli suunniteltu, oli aika lähteä matkalle. Siitä tarkemmin seuraavissa kirjoituksissa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti