Blogin kirjoittaminen koki pienen stopin tuossa muutama kuukausi sitten, joten eiköhän jatketa siitä mihin silloin jäätiin. Eli palataan kesän reissuun.
Lentomme Dubrovnikiin laskeutui kahdentoista aikaan lauantai-iltapäivänä.
Kuten olen jo sanonut aikaisemmin, matkan suunnittelussa oli hieman
kehittämisen varaa ja tämän vuoksi meiltä kului moniin paikoin enemmän rahaa kuin
oli tarkoitus.
Tämä tuhlaaminen alkoi jo heti lentokentältä, josta otimme bussin
sijasta taksin hotellillemme Dubrovnikin keskustaan. Taksimatka maksoi noin
kolme kertaa enemmän kuin lentokenttäbussi, mutta ainakin pääsimme kerralla
kohtuullisen lähelle hotelliamme. Seuraavat matkat keskustan ja lentokentän
välillä sujui bussilla, jota ehdottomasti suosittelen kulkumuodoksi tuolle
matkalle. Vaikka bussi ei menisikään ihan hotellisi viereen, kannattaa silti
tulla ensin bussilla lentokentältä keskustaan ja ottaa sitten keskustan bussiasemalta
taksi hotellille, jos välimatka (ja portaat) tuntuu kävellen liian pitkältä.
Dubrovnik on tuhansien portaiden kaupunki ja sen vuoksi
taksillakaan ei päässe aivan hotellin oven eteen. En ole koskaan elämässäni kävellyt
niin montaa porrasta päivän aikana kuin Dubrovnikissa. Kartasta katsottuna hotellimme
oli Dubrovnikin vanhan kaupungin lähellä. Meidän ja keskustan välillä oli vain muutama
sata metriä, mutta ne metrit oli täynnä portaita. Hotellilta keskustaan päin
kulkiessa portaat eivät tuntuneet ollenkaan pahalta, tämä tietysti johtui siitä,
että portaita sai kulkea alaspäin. Iltapäivällä niiden ylös kiipeäminen otti kyllä voimille.
Dubrovnikin vanha kaupunki ja sen muurit ovat todella upea
näky. En ole koskaan nähnyt vastaavaa. Minulle tuli heti sellainen olo kuin
olisin matkannut ajassa taaksepäin tai että minut olisi yhtäkkiä pudotettu satumaailmaan.
Tätä satua ei saanut kyllä yksin kokea, koska Dubrovnikin vanha kaupunki on
todella pienen kokoinen, mutta todella suosittu turistikohde.
Vanhaan kaupunkiin ei pääse kuin kävellen. Vanha kaupunki on
tiiviisti rakennettu portaiden ja talojen sokkelo. Vietimme vanhassa
kaupungissa kiertelyyn muutaman tunnin ja pari kertaa oli pakko istahtaa alas
juomaan ja lepuuttamaan pohkeita kaiken porrasjumpan keskellä. Saimme nähdä
muutamankin tuskaisen perheen, joka raahasi valtavia matkalaukkuja ylös ja alas
portaita etsien hotelliaan sokkeloisesta kaupungista. Hotellit eivät ole
erityisen selkeästi merkittyjä, joten jos et tiedä varmasti millä pikkukadulla
hotellisi on, voit joutua tekemään moniakin turhia porrastreenejä. Jos
hotellisi on vanhassa kaupungissa, suosittelen pakkaamaan hyvin kevyesti. Täällä
joudut todellakin raahaamaan omat kamasi jalan hotellille.
Kaupungin muurit ovat kuulemman näkemisen arvoinen kohde. Me
emme kiivenneet niille, koska siellä oli valtava ruuhka ja se maksoi yllättävän
paljon.
Dubrovnikin vanha kaupunki on pieni, joten sen tutkimiseen tuskin
saisi kulutettua montaa päivää. Aluksi ajattelin, että kaksi päivää Dubrovnikissa
(yksi tullessa ja yksi lähtiessä) olisi liian vähän, mutta olen tyytyväinen,
että emme käyttäneet siellä enempää aikaa.
Seuraavana päivänä suuntasimme takaisin Dubrovnikin lentokentälle,
hakemaan vuokraamamme autoa. Siitä matka jatku kohti Montenegroa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti