Gili Air – Viikko paratiisisaarella

Seuraavana päivänä maailma näytti jo huomattavasti valoisammalta ja suuntasimmekin heti herättyämme uima-altaalle aurinkoa ottamaan. Balin aurinko ei kohdellut meitä kauhean hempeästi ja onnistuimme polttamaan itsemme jo heti ensimmäisenä päivänä. Oletimme, että Australiassa saadun pohjarusketuksen seurauksena emme palaisi aivan niin pahasti. Voin vain kuvitella kuinka pahasti sitä olisi palanut, jos olisi tullut tänne esimerkiksi suomen talven jälkeen, jolloin iho on valkoistakin valkoisempi. 

Saimme myös kuulla, että Balilla odotetaan tulivuorenpurkausta. Asia ei edennyt minnekään koko viikkona ja toivotaan ettei etene seuraavanakaan. Kuten olen ehkä aikaisemmissa kirjoituksissani maininnut, palohälytykset ovat seuranneet meitä Hong Kongista asti. Vähintään kerran kuukaudessa hotelleissamme soi virheellinen palohälytys. Karo tokaisikin, että tulivuoren purkaus sopii hyvin tähän kaavaan. Onhan sekin tavallaan palohälytys. Toivotaan että tulivuori malttaa olla purkautumatta vielä sen aikaa, kun olemme Balin saarella. ÄLKÄÄ HUOLIKO, asustelemme Ubudissa, joka on noin 50 kilometrin päässä tulivuoresta. Emme ole lähelläkään vaaravyöhykettä, vaikka tulivuori sattuisikin purkautumaan täällä olo aikanamme. Ainoa haitta purkautumisesta meidän matkaamme nähden olisi se, että lentoja joudutaan perumaan tuhkan vuoksi ja saatamme olla jumissa Balilla muutaman ylimääräisen päivän. Toivotaan kuitenkin, että kaikki sujuu suunnitelmien mukaan. Kun kirjauduimme ulos Gilin hotellista, hotellivirkailija sanoi, että myös hotellilla on varauduttu tulivuorenpurkautumiseen, koska se voi aiheuttaa tsunamin, joka saattaa pyyhkäistä Gilin saarien yli. Olihan tsunamin mahdollisuus käynyt mielessäni, mutta en ajatellut että se on tässä tilanteessa ihan todellinen uhka. Tämän keskustelun seurauksena oli erittäin iloinen, että siirryimme seuraavaksi viikoksi sisämaahan Balin saarelle.

Grand Sunset Hotellialue

Hotellihuoneen WC oli aika hieno. Katosta näkyi pala taivasta ja palmuja. Sade toi muutamana päivänä hieman haastesteita vessassa käynnille.

Uima-altaalla istuskellessamme päädyimme todella siihen lopputulokseen, että Gili Air on klassinen esimerkki paratiisisaaresta. Lämpöä, palmuja, kookoksia, kukkia, meri, rauhallinen elämänmeno...

Hevostaksit odottavat matkailijoita Gili Airin satamassa

Gilillä ei ole lainkaan moottoriajoneuvoja. Pienellä saarella kuljetaan hevoskärryillä ja polkupyörillä. Olemme nähneet ihan muutaman sähkömopon, mutta muuten täällä kuljetaan kohtuullisen rauhallista tahtia. Kuljimme kokoviikon jalkaisin ja testasimme hevoskärrykyytiä vasta viimeisenä päivänä. Kärryt ovat kohtuullisen pienet, tie monttuinen ja kärryä vetävä hevonen lähempänä ponin kokoa. Me olemme kuitenkin kohtuullisen suurikokoisia pohjoismaalaisia ja pelkäsimme että poni parka ei taida selviytyä satamaan asti. Toinen pelko oli myös vanhat ja natisevat kärryt, joiden odotin lahoavan jokaiseen tienmonttuun. Onneksi sekä me että heponen pääsimme hengissä satamaan. Kokemus oli mielenkiintoinen, mutta en kyllä suostuisi kyytiin enään toista kertaa. Kävely on paljon mukavampaa.

 

Olin yllättynyt, kuinka mahdottoman kuuma täällä on. Olemme viettäneet viimeiset puolivuotta Australiassa. Australian lämpötilat ovat koko ajan olleet siinä kolmenkymmenen asteen tienoilla, joten ajattelin, että ei täällä varmaankaan paljon sen kuumempi ole. Oi kuinka väärässä olinkaan. Suorassa auringonvalossa tuntui aivan, kuin nestehukka olisi iskenyt millä hetkellä hyvänsä ja taisi se vähän iskeäkin.

Lämpömittari saattaa näyttää +33 astetta, mutta todellisuudessa lämpötila huitelee ilmankosteuden takia +40 asteen tienoilla. Voisin siis sanoa, että kuuma on! Kävelimme toisena päivä saaren ympäri ja minulla ei varmasti koskaan ole ollut niin kuuma kuin silloin. Hiki valui aivan suoraa. Onneksi hotellilla on uima-allas jonne voi pulahtaa vilvoittelemaan. Uima-altaan vesi ei kyllä hirveästi virkistä. Auringonlaskun aikaan vesi on lämpimämpää kuin ilma.

Olemme Gili Air saaren länsipuolella, joten me näemme joka päivä upean auringonlaskun.

Kun katsotte tarkkaan niin auringon alapuolella näkyy Balin Agung tulivuori, jonka purkautumista on odoteltu viimeisen viikon. 

Karo on paikallisten keskuudessa aivan hitti. Kun kävelemme kadulla, Karon vaaleita rastoja kommentoidaan noin parin sadan metrin välein. Muutamat ovat jopa pyytäneet, että saisivatko he tutkia Karon rastoja. Eräs mies ei millään meinannut uskoa, että Karon melkein takapuoleen olevat rastat, ovat hänen omaa hiustaan.

Olemme syöneet jonkun verran Indonesialaista ruokaa täällä ollessamme. Karo enemmän kuin minä. Karo on syönyt omien sanojensa mukaan todella hyviä Indonesialaisia aterioita. Minä sanoisin, että ruoka on ollut ”ihan ok”. En ole tottunut mausteisiin jota Indonesialaiset käyttävät ruuissaan ja koska en tiedä paljoa tästä ruokakulttuurista en edes osaa nimetä aineita, jotka eivät ole minun makuuni. Karo taas on tottunut käyttämään kaikkia näitä aineita ruuanlaitossa, joten hänelle ruoka täällä oli suurta herkkua. 

Yksi herkullisimmista asioista täällä on kuitenkin erilaiset hedelmämehut, joita myydään ympäri saarta. Suosikkimme on ehdottomasti vesimelooni- ja quavamehut

 

Kadut ovat hiekasta ja jokapuolella on vihreää ja värikästä

 

Viikko Gilin Saarilla kului nautiskellen. Saari on sen verran pieni, että sen kävelee tunnissa ympäri. Meillä kiertämiseen meni huomattavasti enemmän aikaa koska pysähtelimme vähän väliä ottamaan valokuvia.

Ainakin joka toisessa baarissa oli tarjolla "taikasieniä".

Tähän kirjoitukseen tulikin aika paljon kuvia. Kuten näette Gili Air on aika kaunis paikka ja vaikka saari onkin pieni siellä on paljon kuvattavaa ja katseltavaa. Pääasiassa saari on kuitenkin loistava rentoutumispaikka. Jos joskus suuntaat Balille niin kannattaa ottaa hieman ylimääräistä aikaa ja seikkailla myös läheisillä Gilin saarille. VINKKI: Älä osta venelippuja etukäteen vaan osta ne vasta satamasta muutamaa tuntia ennen kun vene lähtee. Näin vältyt huijauksilta.

Indonesian lippu liehuu Gili Airin joka kolkassa

Kyltin mukaan Tukholmaan on 11 284 kilometriä. Kyllä sitä on kauas tultu!

Me jatkoimme matkaa Balille mistä kerron lisää seuraavassa kirjoituksessani.