F1 Kisamatka Unkari 2022 OSA 1: Sainz ja Budapest

 

Olen katsellut Formuloita koko ikäni. Parhaat muistot ovat varmasti yhdeksänkymmentäluvulta katsellessani lapsena, kun Mika Häkkinen ja Michael Schumacher kisasivat keskenään. Välillä on ollut vuosia, kun olen katsellut vain yhden tai kaksi kisaa vuodessa. Viimeiset viisi vuotta olen taas aktiivisesti seurannut kisoja ja myönnän että Netflixin Drive to Survive on tuonut vielä lisäkiinnostusta itse kuljettajiin eikä vain kisaamiseen. Olen jo vuosia halunnut matkustaa katsomaan F1 kisoja. Veljeni kävi katsomassa Span kisan 2019 ja olin aikeissa lähteä Formuloihin heti seuraavana vuonna. Noh, maailma sulkeutui pariksi vuodeksi, joten F1 matka sai hieman odottaa. Kun kisoja pääsi jälleen seuraamaan Euroopan kisojen liput myytiin loppuun yhdessä hujauksessa. Jos halusi lipun olisi pitänyt olla sormi napilla heti lippujen myyntiin tultua. Netflixin sarja ja pitkä tauko oli nostanut kisojen suosiota sen verran, että lippujen saaminen Euroopan kisoihin osoittautui yllättävän haasteelliseksi.

Onneksi F1 on suomessa sen verran suosittua, että täältä järjestetään myös ryhmämatkoja kisoihin. Vastaani tuli Elämys-matkojen järjestämä reissu Unkariin ja Hungaroringille. Kysymyksessä oli pitkä viikonloppumatka, jonka ainoa tarkoitus oli mennä katselemaan Formuloita. Lähdin reissuun vanhempieni kanssa, jotka olivat myös halunneet jo vuosia käydä F1 kisoissa. Reissuun lähdettäisiin torstai-iltana ja palattaisiin seuraavana maanantaina. Lauantai ja sunnuntai vietettäisiin kokonaan radalla. Perjantai ja maanantain aamupäivä olisi sitten aikaa kierrellä kaupungilla. 

 

Sain onneksi töistä vapaata pitkän viikonlopun verran. Minulle ei ollut suunniteltu lomaa heinäkuun lopulle, joten hieman jännitti, saisinko kaikki järjestettyä. Suuntasimme lentokentälle torstai-iltana. Ruuhkasta ei ollut onneksi tietoakaan, mutta lennot olivat silti säännöllisesti myöhässä. Se tuntui olevan tänä kesänä enemmän sääntö kuin poikkeus. Vaihtojen kanssa olen tämän vuoden kevään ja kesän aikana lentänyt 12 lentoa ja muistaakseni niistä jokainen oli myöhässä puolesta tunnista puoleentoista tuntiin. Se on tuonut osakseen paljon stressiä, varsinkin kun jokainen lentoni oli vaihtolento. En onneksi myöhästynyt yhdeltäkään vaihtolennolta, koska nekin olivat jatkuvasti myöhässä.

Ymmärrän ihmisten mutinat ja valitukset siitä miksi lentokoneessa täytyy pitää maskia, kun missään muualla ei täydy. Minusta on kuitenkin ihan käsittämätöntä, että aikuinen ihminen ei voi seurata niinkin yksinkertaista sääntöä, kun pidä maski päässä koko lennon ajan. Edessäni istuva nuori mies koki tämän jotenkin kunniakysymykseksi ja toivon todella, että hän sai jonkunnäköisen sakon asiasta. Stuertti otti miehen paikkanumeron muistiin, kun tämä ei lukuisista kehotuksista huolimatta laittanut maskia päähänsä. Muuten lento sujui mukavasti. Lensin jälleen Lufthansalla.

Unkarin lentokentällä löysimme Elämys-matkojen oppaan ja muut suomalaiset kisaturistit.  Hyppäsimme busseihin ja meidät kuljetettiin lentokentältä hotelleihin. Oppaat heittivät ilmoille muutamia yleispäteviä tietoja kaupungista ja kisaviikonlopun kulusta. Olen ollut Budapestissa kaksi kertaa aikaisemmin, joten paikka oli jollain tasolla tuttu. Olisin kuitenkin toivonut, että oppaat olisivat kertoneet mielenkiintoisia asioita kaupungista ja sen historiasta. Tällainen esitelmä saatiin kyllä viimeisenä päivänä kun meidät kuljetettiin takaisin lentokentälle. Olisin kuullut sen kyllä mieluummin jo menomatkalla. Tällöin näistä tiedoista olisi voinut olla jotain hyötyä viikonlopun aikana. Hotellimme oli hotelli Unio. Meillä oli kolmen hengen perhehuone. Huone oli tilava ja sänky hyvä. Ainoa huono puoli oli, että Euroopan helleaalto oli todella voimakkaasti Budapestin yllä ja huoneemme ilmastointi ei toiminut kunnolla. Edessä oli tuskaisen hikisiä öitä. 

 

Perjantaina lämpö huiteli yli kolmessa kymmenessä asteessa. Söimme porukalla aamupalan ja lähdimme kohti ratikkaa. Kävellessämme kohti ratikkaa huomasimme, että Corinthia Hotellin edessä parveili jonkun verran porukkaa. Kaikki näyttivät formulafaneilta. Hotellin edusta oli aidattu ja hotellin edessä parkissa komeili upea Ferrari. Oletus siis oli, että joku kuski mahdollisesti asui kyseisessä hotellissa ja oli odotettavissa tähän piakkoin. Me jäimme toiseen riviin odottamaan. Isä kysyi vieressä olevalta, että mitä täällä tapahtuu ja vastaus oli vahvalla italian aksentilla ”Ferrari, Italia, Formula”. Tämän tarkempia tietoja emme saaneet. Noin kymmenen minuutin odottelin jälkeen, Carlos Sainz astui hotellin ovista ulos ja käveli suoraan meidän edessämme olevien ihmisten luo. Minulla ei ollut kynää, eikä mitään mihin olisi voinut ottaa nimmarin. Carlon liikkui kohtuullisen nopeasti eturivin läpi, mutta viipyi silti faniensa parissa monta minuuttia. Porukka otti nimmareita ja selfieitä hänen kanssaan. Sainz oli komea ilmestys, mutta olin yllättynyt siitä kuinka pieni mies olikaan. Hän näytti minua lyhemmältä, vaikka ilmeisesti onkin minua pidempi. Ja luonnollisesti hän oli kovin kapoinen mies. Hetken nimmareita jaettuaan hän hyppäsi autoonsa tyttöystävänsä kanssa ja ajoi tiehensä. Minä leijuin pilvissä koko loppupäivän. En voinut uskoa tuuriani. Tuurini ei kuitenkaan loppunut siihen, viikonloppuna tuli nähtyä monia kuskeja kohtuullisen läheltä. 

 

Budapestin kaupungin halki kulkee Tonava ja tämä jakaa kaupungin kahteen eri puoleen Budaan ja Pestiin. Hotellimme oli Pestin puolella. Suuntasimme siis ratikalla Budan puolella olevalle Kalastajanlinnakkeelle. Oli huvittavaa katsella turisteja, jotka kulkivat kaupungilla. Tänä viikonloppuna, joka puolella näkyi F1 lippiksiä ja fanipaitoja. Ihan missä vain kuljitkin, siellä oli myös muut F1 fanit. Huomasi että Formulasirkus oli parkkeerannut Budapestiin ja tuonut kaikki fanit mukanaan. Istuimme linnakkeella ja nautimme kauniista maisemista. Kesä oli kuumimmillaan ja odotimme jo kauhulla millaista katteettomassa katsomossamme tulisi huomenna olemaan, jos kuumuus olisi tätä luokkaa. Palasimme Budan puolelta takaisin Pestin puolelle. Ajoimme myös Budapestin vanhimmalla metrolla, linja ykkösellä. Se on Euroopan vanhin, yhä alkuperäisessä loistossaan oleva metrolinja ja kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Suuntasimme metrolla sankareiden aukiolle. Kuumuus aukiolla oli aivan käsittämätön, joten suuntasimme suoraa aukion reunalla olevaan museoon. Siellä oli onneksi viileä. 

 

Illalla suuntasimme Vaci U kävelykadulle syömään. Vacu U:n alkupäästä löytyi myös The Ritz-Carlton hotelli, jossa ilmeisesti valtaosa F1 kuskeista majaili. Hotellin edessä oli valtavasti väkeä ja koko hotellin edusta oli aidattu. Palloilille edustalla hetken ja katselimme ihmisiä. Kukaan ei ollut nähnyt yhtään ketään ja niin hienoon hotelliin pääsi varmasti livahtamaan myös niin, ettei näe ketään, jos ei halua. Hotellin edustalla oli Mercedeksen F1 auton mallikappale näytillä. Oli hienoa nähdä sellainen läheltä. Ainoa F1 liittyvä henkilö joka hotellilta lähti, oli FIA:n puheenjohtaja Mohammed Ben Sulayem. Hänen autonsa oli ainoa, joka sai olla parkissa aidatun hotellialueen edustalla. Seurailimme hetken meininkiä hotellin edessä, mutta kun mitään ei tapahtunut lähdimme syömään. Istuimme syömään hotellin lähellä olevan aukion reunalle. Vieressämme olevaan pöytään saapui lisää Formula väkeä, kun F3 kuljettaja Arthur Leclerc istahti ystävineen syömään viereiseen pöytään. Arthurin isovelihän on F1 ajava Charles Leclerc, muttä häntä ei illan aikana näkynyt. 

 

Ensimmäinen päivä Budapestissä oli jo hyvin Formulatäytteinen. Näin Carlos Sainzin, Arthrur Leclerkin ja valtavasti muuta Formulaväkeä ja tapahtumaa. Lauantai ja sunnuntai olikin sitten pyhitetty täysin Hungaroringille. Tästä kokemuksesta kattava kertomus seuraavassa kirjoituksessa. Onneksi olin jo aikaisemmin käynyt Budapestissa, koska tällä reissulla sitä ei paljon ehtinyt katsella. Se ei haitannut, koska Formuloitahan tänne tultiin seuraamaan.