Bledjärvi - Lake Bled – Slovenian upea luontokohde

 

Bledjärvi on Slovenian suosituin matkakohde. Se on myös löytänyt julkisuutta sosiaalisenmedian kuvien ansiosta. Jos Hallstat oli Itävallan Instagram-kohde, Lake Bled on Slovenian. En ihmettele sitä lainkaan. Kirkkaan sininen vesi, kukkulalla oleva linna ja järven keskellä komeileva kirkko saavat aikaan upean maiseman, ihan sama mistä suunnasta järvelle katsotkin.

Bled järvelle on helppo tehdä päiväretkiä Ljubljanasta, joko omalla autolla tai julkisella liikenteellä. Suosin tällä kertaa bussia. Busseja lähtee kaupungista järvelle noin tunnin välein. Matka kestää tunnista puoleentoista tuntiin. Liikenne Slovenian pääkaupungin tienoilla oli aika tukkoista minun siellä ollessani, joten valtaosa ajasta meni ruuhkassa istumiseen. Onneksi bussikuskimme hermo ei kestänyt matelemista moottoritiellä, vaan hän näytti heittävän ihan päästään näitä vaihtoehtoisia reittejä, jotka kulkivat pienten kylien ja kinttupolkujen kautta. Ainakin pysyimme liikkeessä, vaikka en ole varma nopeuttiko se lopulta meidän matkaa ollenkaan.  

 Bled järvi on kuten aikaisemmin sanoin Slovenian suosituin turistikohde. Sinne on varsinkin kesäisin paljon menijöitä. Jos oletat että saat kävellä omassa rauhassasi ihaillen rauhallista järveä ja upeita maisemia, voit joutua pettymään. Kaupuki, järvi ja sen ympäristö on täynnä kanssamatkustajia. Järven ympäri kulkeva kävelyreitti on kuusi kilometriä pitä ja valtaosa järven vierailijoista kiertää sen. Ihan jonossa kävelyksi kiertäminen ei mennyt, mutta kaukana siitä ei oltu varsinkin iltapäivän lähestyessä.

Järvelle saavuttuani, lähdin heti kävelemään järveä ympäri. Euroopassa on tänä kesänä ollut suuria helleaaltoja ja tuntui että sellainen vallitsi myös Sloveniassa kun olin siellä. Painostava kuumuus ja niin kova kosteus, että paikallaan istuessakin hikoili aivan holtittomasti. Minulla oli hattu päässä ja kunnolla vettä mukana, mutta silti minusta alkoi jossain vaiheessa päivää tuntua että taju saattaa jossain kohtaa lähteä. 

Kiersin järven myötäpäivää. Päätin jättää Bledin linnalla vierailun viimeiseksi. Järvi on turkoosin sininen ja niin kirkas että että matalissa kohdassa näet selvästi järven pohjaan asti. Oli erikoista katsella kirkkaassa ja tyynessä vedessä uiskentelevia kaloja, näytti aivan kun ne olisivat leijuneet ilmassa. Järvellä kulki soutuveneitä ristiin rastiin. Veneellä olisi päässyt myös järven keskellä sijaitsevalle kirkkosaarelle, mutta jätin itse tämän retken väliin. Menijöitä näytti olen ihan tarpeeksi ilman minuakin.

Järven toiselle puolelle päästyäni päätin kuumuudesta huolimatta kiivetä yhdelle järven kuuluisista näköalapaikoista. Kiipesin Ojstricalle eli ensimmäiselle ja matalimmalle näköalapaikalle. Näköalapaikkoja on kaikenkaikkiaan kolme ja ne sijaitsevat kaikki samojen polkujen varrella. Eli jos ensimmäisen näköalapaikan jälkeen on vielä energiaa, seuraava löytyy kun jatkaa polkua ylöspäin. Polku on erittäin kivikkoinen, joten jos olet aikeissa kiivetä näköalapaikoille, ota mukaan hyvät kengät. Itselläni oli jalassa hyvät lenkkarit, mutta nilkka olisi tarvinnut hieman enemmän tukea. Tämän vuoksi jouduin myös kulkemaan hitaampaa, en halunnut venäyttää nilkkaan astumalla huonosti jonnekin kiven koloon.

Minulle riitti näkymät ensimmäiseltä näköalapaikalta.

Alas päästyäni kävelin syömään ensimmäiseen ravintolaan jonka löysin. Järven tällä puolella on uimarantoja, jotka olivat näin kuumana päivänä tupaten täynnä porukkaa. Söin ja tankkasin litran vettä ennen kun jatkoin matkaani kohti seuraavaa kiipeys urakkaa. Bledin linna. En ole koskaan ollut erityisen innokas porrasjumppailija, jos huipulle on mahdollista kiivetä ilman portaita, valitsen yleensä sen reitin. Valitsemani reitti oli loivasti (paikoittain jyrkästikin) nouseva reitti, joka kulki puiden siimeksessä. Usko meinasi jossain vaiheessa loppua, mutta tämä johtui todennäköisesti kuumuuden aiheuttamasta uupumuksesta enemmän kun matkan oikeasta vaikeudesta. 

Bledin linnalta on upeat näkymät järvelle ja kaupunkiin. Sanoisin silti että Ojstrica on ehdottomasti se parempi ja näyttävämpi näköalapaikka kokonaisuutena, mutta linnan näkymätkin ovat näkemisen arvoiset. Bled järven kuuluisa herkku on Bled creemcake. Kuumuus vei makeanhimoja sen verran että en maistanut kakkua järvellä. Kokeilin sitä seuraavana päivänä hotellillani ja voin suositella sitä lämpimästi. 

Vietin järvellä koko päivän ja se vei mehut sen verran hyvin että nukuin sikeästi koko bussimatkan takaisin Ljubljanan kaupunkiin. Jos minulla olisi ollut käytössä oma auto, olisin varmasti yöpynyt jossain Bed järven seudulla ja vieraillu seuraavana päivänä lähellä sijaitsevalla Vintgarin rotkolla. Monet ovat kehuneet sitä ja sen kauneutta. Minulla se jäi nyt mahdolliseen seuraavaan vierailuun. Muutaman päivän Slovenian reissuni on nyt paketissa ja tästä reissu jatkui Venetsiaan.

 

 

Ljubljana – Pieni ja viihtyisä pääkaupunki

 

Itävallan reissuni päätteeksi suuntasin Sloveniaan. Tilasin junaliput etukäteen ÖBB:n verkkosivuilta. Suoraa junayhteyttä Salzburgin ja Ljubljana väliltä ei löydy. Mutta matka sujuu kätevästi yhdella vaihdolla. Lippu maksoi 57,90€ ja matkan pituus oli tarkoitus olla noin neljä tuntia.

Juna Salzburgista Villachin kaupunkiin oli ensiluokkainen ja maisemat ikkunan toisella puolella parasta laatua. Matka meni mukavasti Poirot äänikirjaa kuunnellen ja maisemia ihastellen. Agatha Christien kirjat ovat muuten loistavaa matka kuunneltavaa. Niissä reissataan usein ulkomailla ja tulee melkein olo, että reissaisit itsekin kirjan maisemissa. Onneksi murhat jäivät omalta junamatkaltani puuttumaan :D

Villachissa juna vaihtui astetta vanhempaan. Tuntui myös, ettei junassa ollut paljoa muita matkustajia kuin me muutamat, jotka siirryimme Salzburgin junasta Ljubljanan junaan. Matkan toisen osan piti kestää vain puolitoista tuntia, mutta kesti huomattavasti pidempään. Noin 15 minuuttia ennen Ljubljanan asemaa juna pysähtyi. Vartin odottelin jälkeen aloin ihmetellä, kun juna ei liikkunut. Vasta puolen tunnin päästä konduktööri tuli kertomaan, että radalla on joku ongelma ja junan täytyy seistä paikallaan noin tunnin verran. Oletin että se oli tunti siitä, kun olimme alun perin pysähtynyt, mutta juna seisoi paikallaan yli kaksi tuntia. Ärsyttävintä oli, että junamatkaa oli jäljellä vain se vartin verran. Jos olisin kaksi tuntia aikaisemmin saanut tietää, että juna tulee seisomaan paikallaan niin pitkään olisin hypännyt asemalle ja mennyt taksilla keskustaan. No sainpahan kuunneltua kirjani loppuun ja loppujenlopuksi ei minulla ollut erityistä kiirettä. 

Kun juna vihdoin pääsi asemalle, keräsin tavarani ja lähdin kävelemään kohti hotelliani. Hotellini Best Western Premier Hotel Slon sijaitsi aivan keskustassa, noin viidensadan metrin päässä juna-asemalta. Korona vaikutti hotellien hintoihin vielä alkukesästä, joten olin yllättynyt kuinka hyvän hotellin sai kohtuullisen halvalla hinnalla. Täytyi myöntää, että tarkistin hotellin nimen pariin kertaan, ennen kun uskalsin kävellä sisään niin hienon näköiseen hotelliin.

Itävallan sää oli hyvin klassinen keski-euroopan sää. Lämmin, mutta ilmassa oli kuitenkin mukava viileä kuivuus ja tuuli. Sloveniassa sää yllätti minut. Junasta ulos astuessani vastaan tulikin välimerellisen kuuman kostea ja paksu ilma. Olin yllättynyt kuinka hiostava kävelyreissu juna-asemalta hotellille oli. Vietin Sloveniassa kolme päivää ja ne olivat koko reissun tuskaisimmat ja hiostavimmat päivät. Tämä saattoi tietysti johtua myös helleaallosta, joka on kurittanut Eurooppaa tänä kesänä, mutta silti kuumuus yllätti.

 

Ljubljanan nähtävyydet:

Ljubljanan vanhan kaupungin keskusta on todella pieni ja nopeasti katsottu. Keskusta on todella viihtyisä. Sen halki virtaa joki, jonka yli kulkee lukuisia siltoja. Jokiristeilyt ovatkin yksi kaupungin suosituimmista ajanvietteistä. Joen ranta on täynnä ravintoloita ja kahviloita. Kaupungin keskusta on myös erittäin vihreä ja autot eivät pääse vanhan kaupungin alueella. Ljubljana oli jotenkin kotoisan oloinen kaupunki. Se oli pieni, leppoisa ja viihtyisä. Se oli suunniteltu siihen, että ihmiset istuskelevat ravintoloissa ja kahviloissa ja nauttivat ympäröivästä tunnelmasta. Vanhan kaupungin kaduilla ei ollut turhaa vilinää tai kiirettä. Täällä ei juosta nähtävyydeltä toiselle, vaan istutaan ja nautitaan tunnelmasta. Myös turisteja oli kaupungissa huomattavasti vähemmän kuin Salzburgissa. 

Kaupungissa ei ole erityisemmin turistinähtävyyksiä. Näkyvin on tietenkin Ljubljanan linna, joka seisoo kaupungin keskellä kohoavan kukkulan huipulla. Linnoja rakastavana henkilönä, myös tuolla oli pakko vierailla. Linna ei tehnyt minuun erityistä vaikutusta. Se johtui varmasti siitä, että olin juuri muutamaa päivää aikaisemmin käynyt upeassa Salzburgin linnassa. Ja siihen verrattuna Ljubljanan linnassa ei ollut paljoa nähtävää. Tämän on tietenkin hieman epäreilua verrata linnoja keskenään, mutta kun vierailee linnoissa niin lähellä toisiaan, vertaa niitä väkisinkin keskenään. Ljubljanan linna on kuitenkin vierailun arvoinen kohde, vaikka ei olekaan yhtä näyttävä kun Salzburgin linna. Näkymät linnalta ja varsinkin sen tornista ovat näkemisen arvoiset. Linnasta löytyy myös pieni näyttely, joka kertoi maan historian vaiheista. Se oli mielenkiintoista. Sloveniaan mennessäni en loppujen lopuksi tiennyt paljoakaan sen historiasta. Lähihistorian vaiheet ovat hallussa, mutta oli hienoa oppia lisää linnan rakentamisen aikakaudesta ja Ljubljanan asemasta sen aikaisessa maailmassa. Linnapihalla oli viihtyisän näköinen kahvila ja yhdessä reunassa ison näköinen ravintola. Linnalle pääsee sekä kävellen että hissillä. Menin jälleen ylös aamun ensimmäisellä hissillä ja kävelin kukkulalta alas ohitellen jälleen puuskuttavia ja punaisia ihmisiä, jotka kipusivat kohti linnaa. Varsinkin tässä kuumuudessa, en olisi kuvitellutkaan käveleväni ylös. Säästin kaikki voimana seuraavan päivän Bled järven kiertämiseen ja kukkuloille kiipeämiseen. Se tuli tosiaan tarpeeseen.

Ljubljanan joen ylittävät sillat ovat myös näkemisen arvoisia ja kaupunki on kuuluisa silloistaan. Ehdoton suosikkini oli Lohikäärme silta. Jos olet joskus nähnyt kuvia Ljubljanasta, olet varmasti nähnyt kuvan lohikäärmepatsaista, jotka vartioivat siltaa sen molemmin puolin. Olen aina rakastanut lohikäärmeitä ja kaikki niihin liittyvä on mielestäni todella upeaa. No ei ihme, olenhan kiinalaiselta horoskoopiltanikin lohikäärme. Lohikäärme on Ljubljanan kaupungin symboli. Se esiintyy kaupungin lipussa ja lohikäärmeen kuvan voi löytää kaikkialta kaupungista. 

Toinen kuuluista silta tai oikeastaan sillat, ovat saaneet nimen kolmoissilta. Nämä kolme siltaa ovat aivan vierivieressä ja ovat yksi kaupungin kuvatuimmista paikoista.

Tämä näköalapaikka löytyy Neboticnik pilvenpiirtäjän kattoterassilta

Ljubljana on viihtyisä kaupunki ja loistava matkakohde pitkälle viikonlopureissulle. Moneksi päiväksi kaupungissa ei riitä nähtävää, mutta pidemmillä reissulla kannattaa tutustua myös Slovenian lukuisiin luontokohteisiin. Minä käytin yhden päivän retkeilläkseni Slovenian upealle Bled järvelle, mutta siitä lisää seuraavassa kirjoituksessani. Jos minulla olisi ollut vielä enemmän aikaa, olisin vuokrannut auton ja ajellut luontokohteet ja pienet kylät läpi.