Huom: kirjoitus on jatkoa 2019 reissukirjoitukselle
Sighisoaran jälkeen ajoimme Sibiun kaupunkiin, jossa vietimme seuraavan yön. Sighisoara ja Sibiu pistetään usein vastakkain siinä mielessä kumpaan kaupunkiin kannattaa ennemmin matkustaa. Sibiu oli kiva kaupunki, mutta jos näistä vain toisessa pitäisi vieralla suosittelisin ehdottomasti vierailemaan ennemmin Sighisoarassa. Sibiu oli silti kiva kaupunki ja vietimme siellä erittäin mukavan päivän, vaikka se päivä päättyikin pienimuotoiseen ruokamyrkytykseen.
Sibiun jälkeen oli aika suunnata Romanian mielestäni upeimpaan keskiaikaiseen linnaan: Corvin Castleen. Ajoimme isoon teollisuukaupunkiin jonka reunat olivat täynnä tehtaita ja voimaloiden piippuja. Ja kaiken tämän keskellä kököttää Corvinin linna. Yksi näyttävimmistä linnoista, joita olen koskaan nähnyt. Se oli valtavan kokoinen, eikä sitä ollut erityisesti entisöity tai remontoitu. Linna oli kyllä hyvässä kunnossa, mutta se ei ollut ollenkaan niin viimeistelty kuin Branin linna. Valtaosa tämän linnan huoneista oli tyhjillään ja seinällä olevasta laatasta sai aika lukea, mitä missäkin huoneessa oli ollut. Linnasta löytyi torneja, vallihauta, klassisia tyrmiä ja sokkeloisia käytäviä. Käytävät olivat usein todella kapeita, joten jos satuit saman paikkaan luokkaretkeläisten kanssa. Kulkeminen meni jonossa marssimiseksi.
Linnan ikkunasta ulos katsoessa ei ehkä näy sellainen näkymä, jonka olettaisit näkyvät. Näkymä vetää sinut todellisuuteen hyvin nopeasti, kun linnan takaa pilkistää teollisuuspiiput. Linnalla kannattaa silti ehdottomasti vierailla, jos se osuu matkan varrelle.
Yksi harvoista ikkunoista joiden maisema ei ole tehtaiden peittämä |
Corvinin jälkeen suuntasimme viimeiseen kohteeseemme Romanian puolella, Timisoran kaupunkiin. Palautimme auton kaupungin vuokraamoon ja asetuimme hotelliin yöksi. Emme kiertäneeet paljoa Timisoaran kaupunkia. Kaupungista olisi varmasti löytynyt mielenkiintoista nähtävää, mutta pitkän ajopäivän päätteeksi energiamme ei riittänyt kuin pieneen kaupunkikierrokseen. Kävimme juna-asemalla ostamassa liput valmiiksi seuraavan päivän Budapestin junaan ja kävimme syömässä cheddarjuustolla kuorrutetu ranskalaiset. Amanda oli herkutellut kyseisillä ranskalaisilla Brasovissa ja oli sen jälkeen koittanut etsiä samaa ranskalaiskioskia jokaisesta kaupungista, joissa olimme sen jälkeen vieraillut. Amanda kehui niitä niin, että minäkin halusin maistaa niitä ja Timisoarasta me vihdoin löysimme kyseisen liikkeen: Cartofisserien. Cheddarilla kuorrutetut ranskalaiset, voiko ne olla muuta kuin hyvää. Tämän ”kevyen” illallisen jälkeen olikin aika suunnata nukkumaan ja seuraavana päivänä edessä oli junareissu Timisoarasta Budapestiin.
Junamatka Timisoarasta Budapestiin kesti noin viisi ja puoli tuntia. Matka oli yllättävän pitkä, koska google mapsin mukaan samassa ajassa olisi ehtinyt ajaa näiden kaupunkien välin omalla autolla. Junareitti kiersi hieman, eikä ollut ehkä siitä nopeimmasta päästä. Pitkä matka ei menoa haitannut. Junassa oli todella vähän ihmisiä ja saimme melkein koko vaunun itsellemme. Rajalla kului hieman aikaa, kun tullivirkailijat tulivat tarkistamaan passeja. Amanda oli juuri ennen matkaa huomannut, että passi oli menossa vanhaksi vain viikko sen jälkeen, kun meidän oli tarkoitus tulla kotiin ja tähän passivirkailijakin kiinnitti huomiota. Meidän ei onneksi tarvinnut erityisesti todistella, että olemme poistumassa maasta ennen passin umpeutumista.
Bonus: Kannattaa myös vierailla Pelesin Linnassa, joka on päivämatkan päässä Bukarestista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti