Lopputunnelmia Australian reissusta

”No millainen reissu oli? Kerro kaikki” Tähän kysymykseen törmää usein heti kotiin päästyään. Tuo on myös kysymys, johon on ihan mahdoton vastata lyhyesti ja ytimekkäästi ilman että vastaus kuulostaa kaikin puolin laimealta. Liian usein tyydyn vastaukseen ”Matkalla oli todella upeaa. Ihanat rannat, ihmiset, lämpöä ja toinen toistaan mielenkiintoisemmat paikat inspiroivat minua päivittäin”. 

Ongelmana on se, miten lähtisi purkamaan kaikkea yhdeksän kuukauden aikana kokemaansa ja näkemäänsä elämää. Yhdeksän kuukautta on kuitenkin pitkä aika. Varsinkin kun lähes jokaisena päivänä on koettu ja nähty asioita, joista saisi jo pitkiä ja hienoja matkailutarinoita. Kotiin palatessa pää on niin täynnä tarinoita, että niitä on todella vaikea pukea sanoiksi. Nyt noin puolenvuoden kotona olon jälkeen, olen ehkä vihdoin selvittänyt:

Mikä oli matkassa parasta?

Aurinko, lämpö ja meri

Näin suomalaisena olen tottunut siihen, että vuodessa on vain muutamia valoisia kuukausia. Australiassa aurinko paistoi joka päivä. Jopa sadepäivinä aurinko pilkisteli ajoittain pilviverhon läpi. Aina oli lämmin. Ja vaikka välillä oli myös tuskaisen kuuma, lämpö oli silti yksi parhaista asioista Australiassa. 

Bondi Beach

Auringonpaiste toi hymyn huulille ja australialaiset tuntuivat olevan ympäri vuoden yhtä iloisia, kun suomalaiset niinä muutamana kauniina kesäpäivänä. Kun vain muisti laittaa aurinkorasvaa, juoda vettä ja pitää hattua päässä, sai nauttia kaikesta hyvästä, jota aurinko ja lämpö toi tullessaan.

South West Rocks

 

Meri oli se kaunis ja piristävä tekijä, joka teki kuumista päivistä täydelliset. Viimeisiä viikkoja lukuun ottamatta vietimme lähes koko matkan merenrannalla matkaten. Katselimme lukuisia auringonlaskuja ja - nousuja hiekkarannoilla kävellen tai rantakallioilla istuskellen. Rakastan merta ja nyt sain todella ottaa siitä kaiken irti. Oli rentouttavaa kuunnella aaltojen loisketta ja katsella edessä avautuvaa aavaa merta. Rakkauteni mereen vain kasvoi tämän matkan aikana.

Sydney

Merestä puheen ollen, Sydneyssa on vettä lähes jokapuolella. Tämä tarkoittaa että jopa niinkin iso kaupunki kuin Sydney voi olla sekä sykkivä metropoli että rentouttava rantalomakohde. 

Ensimmäiset kolme viikkoa Sydneyssa oli yksi matkan parhaista antimista. Sydney pääsi heittämällä suosikki kaupunkieni listalle, enkä usko sen sieltä hevin pois putoavan. Kaupungin viehättävyys perustui hyvään tasapainoon kaupungin ja luonnon välillä. Kaupungissa oli paljon puistoja, patikointireittejä ja kasvillisuutta. Silti kaupungissa oli hienoja rakennuksia (tasapainoisesti sekä uusia että vanhoja), ravintoloita, museoita ja nähtävyyksiä. Sydney tarjoaa paljon sekä kulttuuri- että luontomatkailijalle. 

Sydneyn satama oopperataloineen on yksi lempipaikoistani, vaikka se onkin ajoittain valtaisa turistirysä. Myös Watsons Bayn alue pääsi suosikkipaikkojeni listalle. Se on rauhallisempaa seutua, josta näkee kuitenkin lahden toisella puolella häämöttävän kaupungin keskustan. Myös toukokuussa järjestetty Vivid Sydney tapahtuman valaisema kaupunki oli oma kokemuksensa.

Upeat vuorimaisemat

Australiassa ajellessa tulee vähän väliä vastaan hienoja vuorennyppylöitä ja kauas aukeavia maisemia. 

Blue Mountains

Kapeilla vuoriteillä ajellessa nousi kyllä ajoittain kylmä hiki otsalle, kun mutkittelevalla tiellä oli vain pari paikkaa, jossa kaksi autoa mahtui ajamaan vierekkäin. Monissa luonnonpuistoissa oli myös useita kauniita näköalapaikkoja, joiden ohi ei kannattanut ajaa. 

Noosa

 

 

 

 

Sademetsät ja vesiputoukset

Sademetsien rauha, lintujen äänet, kasvillisuus ja pieni jännitys olivat niitä asioita miksi sademetsät pääsevät listalleni. En ollut ennen Australian matkaani käynyt sademetsässä. 

Australiassa on paljon sademetsiä ja niissä on paljon turisteille ja muille retkeilijöille tarkoitettuja polkuja. Australia on täynnä vaarallisia eläimiä ja kasveja, joten on ihan hyvä, että hoidettuja metsäpolkuja on niin paljon tarjolla. Olen sen verran varovainen, että en kyllä lähtisi suin päin kävelemään tiheään Australian sademetsään. Metsäpoluilla olevista tietolapuista saa tasaisesti lukea eläimistä ja kasveista jotka voivat jättää ikävää jälkeä, joten suosittelen teitä muitakin pysymään merkityillä ja hoidetuilla reiteillä. 

Suosikki ääniäni sademetsässä ovat linnut varsinkin Australian kansallislintu kookaburra ja ns.laaserlintu Whip Bird (laulu kuulostaa aivan Star Warsin laasen pyssyltä). Sademetsän rauha saa mielen lepäämään.

Monien sademetsien uumenista löytyy myös virkistävän kylmiä ja kauniita vesiputouksia. En ole koskaan nähnyt niin valtavasti vesiputouksia kuin Australiassa ollessani. Enkä ole kyllä koskaan uinutkaan niin monessa. Kannattaa aina tarkastaa voiko putoukseen mennä uimaan. Kuten sanottu, olemme Australiassa ja täällä on ties mitä vaarallisia eläimiä. Pahimmassa tapauksessa voit päätyä krokotiilin ruuaksi. Me kuitenkin teimme kotiläksymme ja saimme nauttia kauniista ja turvallisista vesiputousuinneista.

 Jatkuu seuraavassa julkaisussa...